Sähkönkäytön kasvu olematonta

Tuontisähkö kelpasi suomalaisille

17.09.2025, kello 13:37

Teksti Petri Sallinen | Kuva Lehtikuva Oyj

Suomi käytti elokuussa aimo annoksen ruotsalaista sähköä. Sähköntuonti Ruotsista oli 52 prosenttia suurempi kuin viime vuoden elokuussa.

Suomi käytti sähköä elokuussa 6119 gigawattituntia — 1,5 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten elokuussa. Sähkönkäyttö on ollut jo pitkään melko tasaista.

Apeaksi kuvan vetää erityisesti teollisuuden sähkönkäyttö. Elokuussa teollisuus käytti sähköä 2958 gigawattituntia. Teollisuuden kuukausittainen sähkönkäyttö on ollut 3000 gigawattitunnin tuntumassa jo vuosikaudet.

Ryhmä ”muu kulutus” sisältää kaiken muun yhteiskunnan sähkönkäytön: kotitaloudet, palvelut, maatalouden, julkisen sektorin ja uutuutena kaukolämpöä tuottavat sähkökattilat. Tilastollinen möhkäle on vaikeasti käsiteltävä. Toivottavasti tilastonörtit keksivät selventävän tavan erotella eri sektoreiden sähkönkäyttöä.

Muu kulutus oli elokuussa 3161 gigawattituntia, kun se oli vuosi sitten elokuussa 3007 gigawattituntia. Hikinen kasvu on suomalaisen kansantalouden kuvajainen: elossa ollaan nippa nappa ja jotain pientä on tekeillä.

Suomi on osa pohjoismaisia sähkömarkkinoita. Sähkökauppaa ohjaa vahvasti hinta — sähköä ostetaan aina sieltä, mistä sitä on halvimmalla saatavissa. Halpa ruotsalainen sähkö syrjäyttää kalliimman suomalaisen.

Toinen syy suunnata ostokset Ruotsiin on sähkön saatavuus. Jos sähköstä on Suomessa niukkuutta, ostetaan sitä pohjoismaisilta markkinoilta, vaikka sen hinta ei aina olisi edes kovin edullinen.

Tuulisähköä ja vesisähköä vähemmän

Elokuussa vesisähköä ja tuulisähköä tuotettiin tavanomaista vähemmän. Vesisähköä tuotettiin 696 gigawattituntia, mikä on 11,9 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten elokuussa.

Tuulisähköä tuotettiin 1238 gigawattituntia. Tämä on 9,9 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden elokuussa.

Mistä muutokset johtuvat? Ainakin vettä oli vähemmän tarjolla. Vesivoimalaitosten varastojen täyttöaste oli kymmenen prosenttia pienempi kuin elokuun mediaaniarvo on. Saattaa olla, että moni vesivoimayhtiö säästelee vesiä syksyn tarpeita varten.

Suomalaisista vesivoimalaitoksia noin kaksi kolmasosaa kykenee säätämään sähköntuotantoa vesivarastojen avulla. Säätökyky kuitenkin vaihtelee sen mukaan, minkälaisia varastot ovat. Kaikki vesivoimalaitokset eivät kykene pitkäaikaiseen vesien varastointiin.

Jokivoimalaitokset taas ovat säätämiseen kykenemättömiä, jolloin laitoksen läpi virtaa sama vesimäärä kuin joessa muutoinkin virtaa. Esimerkiksi Kymijoen alaosissa sijaitsevia voimalaitoksia ei säädetä juuri lainkaan.

Kesäkaudella vesistöissä on virkistyskäyttöön liittyviä säännöstelyrajoituksia. Tämä tarkoittaa sitä, että vedenpinta on pidettävä suhteellisen tasaisina — kesämökkiläisten laitureita ei haluta hukuttaa tai jättää kuivalle maalle. Rajoitukset vaikuttavat siihen, kuinka paljon vesivoimalaitokset saavat vesiä sähköntuotantoa varten.

Säätämiseen kykeneviä vesivoimalaitoksia käytetään markkinatilanteen mukaan. Vesien käyttöä optimoidaan. Tavoitteena on saada vedellä tuotetusta sähköstä mahdollisimman hyvä hinta. Siksi vesisähkön tuotantoa vähennetään öisin, kun sähkön käyttö vähenee ja hinta laskee. Myös tuulisina päivinä vesisähköä tuotetaan vähemmän.

Lisäksi vesivoimalaitosten tekniikka, laitosten käyttöä säätelevä vesilupa ja sääolot asettavat reunaehtoja vesivoimalaitoksen käytölle.

Tuulivoiman kolme reunaehtoa

Tuulisuus, sähkön markkinahinta ja sähköjärjestelmän tila ohjaavat tuulivoimalaitosten käyttöä. Tämä näkyy myös sähkötilastoissa. Jos ei tuule, ei tuulisähköä ole tarjolla ja jos tuulee runsaasti, voi sähkön hinta painua nollaan tai nollan alapuolelle.

Tuulivoimayhtiö voi vähentää sähköntuotantoa, mikäli sähköstä saatava hinta ei ole sopiva. Moni tuulivoimayhtiö toimittaa sähköä asiakkailleen PPA-sopimusten suojissa, jolloin sähköstä saa aina sopimukseen kirjatun vakiohinnan.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid voi pyytää tuulivoimayhtiöitä rajoittamaan sähköntuotantoa, jos runsaana ryöppyävä sähköntarjonta uhkaa sähköjärjestelmän vakautta. Tämä näkyy tilastoissa silloin, jos kuukauden aikana on tuullut paljon.

Syy elokuussa supistuneeseen tuulisähköntuotantoon oli vähäinen tuulisuus. Tuulisuutta voi tutkailla ilmatieteenlaitoksen tilastojen avulla tai tuulivoiman käyttökertoimien avulla. Käyttökerroin kertoo sen, kuinka suuren osan vuodesta voimalaitos tai kaikki voimalaitokset ovat tuottaneet sähköä suhteessa laitosten maksimikykyyn.

Käyttökertoimien avulla eri vuosien tuotantoa voidaan vertailla. Vuonna 2024 tuulivoimalaisten yhteenlaskettu teho oli 7439 megawattia. Tällä teholla saatiin aikaiseksi 1808 megawattituntia sähköä. Tuulivoimalaitosten käyttökerroin oli siis 33 prosenttia.

Tänä vuonna tuulivoimalaitosten käyttökerroin on selvästi alhaisempi: 25 prosenttia. Tuulisia päiviä on siis ollut vähemmän — tai laitoksia ei ole syystä tai toisesta pyöritetty.

Tuulivoimalaitosten käyttökertoimet paranevat, kun laitosten tekniikka kehittyy. Merituulivoimalaitoksilla käyttökertoimet ovat yleensä paremmat kuin maatuulivoimalla. 35 prosentin käyttökerroin on jo hyvä.

Tuontimahdollisuudet kehittyvät

Tuontisähkön hinta nousee, kun sähkön kysyntä Suomessa ylittää mahdollisuudet tuoda sähköä Ruotsista Suomeen. Elokuussa ruotsalaista sähköä oli hyvin tarjolla, mutta välissä tuontisähkö oli siirtoyhteyksien rajoitteiden vuoksi kallista.

Kuukauden keskihinta elokuussa Suomen hinta-alueella oli 55,34 euroa megawattitunnilta. Hinta ei ole erityisen korkea, mutta on tämän vuoden korkein hinta. Hetkellisesti hinta nousi kuitenkin satoihin euroihin. Elokuun 22. päivänä vuorokauden keskihinta oli 208,22 euroa megawattitunnilta. Elokuun korkein tuntihinta oli 468 euroa megawattitunnilta.

Tuontia hillitsivät siirtorajoitukset Fennoskan-merikaapelissa ja huoltotyöt pohjoisessa rajajohdossa. Normaalitilanteessa pohjoista rajajohtoa pitkiin Suomeen voidaan tuoda sähköä 1100 megawatin teholla, mutta huoltotöiden aikana vain 600 megawatin teholla. Sama pätee merikaapeliin, jonka remontti Ruotsin puolella rajoittaa tuontitehon 1200 megawatista 600 megawattiin.

Kun uusi Aurora Line valmistuu vuoden vaihteessa, kasvaa Ruotsin ja Suomen välinen siirtoyhteys 900 megawatilla.

Elokuun aikana sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen 1018 gigawattituntia — 52 prosenttia enemmän kuin viime vuoden elokuussa.

Sähköä vietiin Ruotsiin vain kahdeksan gigawattituntia. Vienti Viroon sen sijaan kaksinkertaistui viime vuoden elokuuhun verrattuna. Virolaiset ostivat sähköä Suomesta 491 gigawattituntia.

Lisää tilastotietoa elokuun sähkönkäytöstä löytyy täältä

#tilastot