Blogit

Markkinat Vieraskynä Hanna Tuominen

Erilaiset tapahtumat edistävät Suomen ja Ranskan välistä yhteistyötä energia-alalla

08.10.2024, kello 10:16

Ranskalaiset ovat hyvin läsnä suomalaisella energia-alalla. Ensimmäisenä tulee mieleen...

Omakynä Tuotanto Jari Kostama

Harjoittelu on tärkeämpää kuin koskaan: TIETO24 ja energia-alan huoltovarmuus

01.10.2024, kello 09:30

Elämme maailmassa, jossa häiriöt voivat yllättää minkä tahansa toimialan — myös yhteiskunnan...

Markkinat Omakynä Ina Lehto

Sähkö ei kulje ilman verkkoja

13.09.2024, kello 13:50

Ei ole aina itsestään selvää mistä maksetaan, kun maksetaan sähkön verkkopalvelumaksua, jota myös...

G7-johtajien lupaus:

Päästöt puoliksi vuoteen 2030 mennessä

14.06.2021, kello 15:13

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva G7 organization

Päästöt puoliksi vuoteen 2030 mennessä

G7-maiden johtajat lupasivat Cornwallissa pidetyn huippukokouksen päätteeksi puolittaa kasvihuonekaasupäästönsä vuoteen 2030 mennessä ja lopettaa hiilen käytön niin pian kuin mahdollista.

Johtajat lupasivat myös saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä ja muuttaa infrastruktuurihankkeiden rahoituksen kehitysmaissa. Lisäksi nämä johtavat teollisuusmaat ilmoittivat sitoutuvansa “vihreään vallankumoukseen”, jolla rajoitetaan globaalin ilmaston lämpiäminen 1,5 C asteeseen.

Hiilestä irtautuminen mahdollisimman nopeasti merkitsee sitä, että G7 -maat sitoutuvat lopettamaan lähes kaiken suoran julkisen tuen fossiilisten polttoaineiden energiasektorille niin kotimaissaan kuin muualla maailmassa. Se tarkoittaa myös polttomoottoriautojen valmistuksen vaiheittaista lopettamista.

Lupaukset ovat osa viikonloppuna pidetyn, pääministeri Boris Johnsonin isännöimän G7 -huippukokouksen julkilausumaa ‘Build Back Better for the World Plan'. Maaseitsikko, johon kuuluvat Britannia, Yhdysvallat, Kanada, Japani, Ranska, Saksa ja Italia, sopi joukosta ilmaston- ja luonnonsuojeluun tähtääviä toimenpiteitä. Myös EU oli kokouksessa edustettuna. 
 

Sata miljardia dollaria vuodessa

Yksi merkittävimmistä toimista on kehittyvien maiden infrastruktuurihankkeiden rahoituksen muuttaminen niin, että aiempaan verrattuna maat voivat tästä lähtien saada rahoitusta “enemmän, paremmin ja nopeammin”, kun siirtymistä uusiutuvaan energiaan ja kestävään teknologiaan kiihdytetään.

Johtajat sitoutuivat lisäämään kansainvälistä ilmastorahoitustaan niin, että kehittyvät maat saavat 100 miljardia dollaria eli n. 83 miljardia euroa vuodessa ilmastonmuutoksen torjumistoimiin ja kestävän, vihreän kasvun edistämiseen.

Pääministeri Johnson julkisti lisäksi Britannian oman avustuspaketin, arvoltaan 500 miljoonaa puntaa eli runsaat 580 miljoonaa euroa. Tällä Blue Planet Fund -rahastolla avustetaan muun muassa Ghanaa, Indonesiaa ja Tyynen valtameren saarivaltioita kestämättömän kalastuksen aisoihin saamisessa, mangroven tapaisten rannikkoekosysteemien ja koralliriuttojen suojelemisessa sekä vähennetään merten saastumista.

Lisäksi G7 -maat allekirjoittivat luontosopimuksen (Nature Compact), jolla pyritään pysäyttämään ja palauttamaan biodiversiteettikadot vuoteen 2030 mennessä. Sopimuksen mukaan allekirjoittajavaltiot lupaavat kannattaa globaalia tavoitetta säilyttää ja suojella vähintään 30 prosenttia maapallon maapinta-alasta ja samaiset 30 meripinta-alasta vuosikymmenen loppuun mennessä.
 

Johnsonin ohella myös luontoguru Attenborough äänessä

Britannian pääministeri sanoi, että planeettamme suojeleminen on tärkein asia, jonka me johtajat voimme kansalaisillemme tehdä. Päästöjen vähentämisellä, luonnon ennallistamisalla, työpaikkojen luomisella ja pitkän ajan talouskasvun varmistamisella on suora yhteys toisiinsa, hän jatkoi.

- Demokraattisina kansakuntina meillä on vastuu auttaa kehittyviä maita poimimaan puhtaan kasvun hedelmiä reilulla ja läpinäkyvällä järjestelmällä. G7:llä on ennennäkemätön mahdollisuus toteuttaa maailmanlaajuinen Vihreä teollinen vallankumous ja muuttaa sen myötä elintapojamme, Boris Johnson totesi.

Myös äskettäin YK:n seuraavan ilmastokokouksen COP26:n kansojen edustajaksi nimitetty sir David Attenborough muistutti johtajia toimien tärkeydestä, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajattua 1,5 C asteeseen. Maailman johtavilla talouksilla on hänen mielestään vastuu varmistaa maapallon tulevaisuus.

- Tämän päivän luontomaailma on jo pahoin supistunut, eikä sitä voi enää kiistää. Ilmastomme lämpiää nopeasti, mikä sekin on jo väistämätöntä. Yhteiskuntamme ja kansakuntamme ovat epätasa-arvoisia, mikä on surullisen korutonta nähtävää.

Attenboroughin mukaan tiedemaailman meille kohdistama kysymys juuri nyt vuonna 2021 kuuluu, olemmeko jo niin pitkällä, että horjutamme koko planeettaa.

- Mikäli näin on, silloin tällä vuosikymmenellä tehtävät päätökset – erityisesti taloudellisesti edistyneimpien kansakuntien tekemät päätökset ovat koko ihmiskunnan historian tärkeimpiä päätöksiä, luontoguru Attenborough päättelee.

 

Lähde: EnergyLiveNews

#ilmasto #talous #uusiutuva energia #ympäristö
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia