Kaukolämmitys keskiössä

Teksti Petri Sallinen

Suomi on ajanut tiukkoja päästövähennystavoitteita Euroopan unionissa. Tämän lisäksi hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Ympäristöministeri Krista Mikkosen mielestä kaukolämmitys ja kaukolämpöverkot ovat hyviä työkaluja, kun ilmastopäästöjä niistetään. Mikkonen puhui Kaukolämpöpäivillä 24.8.

— Kaukolämpöala on edelläkävijä ja hyvä esikuva muille: näin energiamurros selätetään ja muutetaan mahdollisuuksiksi.

Mikkonen on tyytyväinen, että kaukolämmön tuotannon ilmastopäästöt ovat vähentyneet ennakoitua nopeammin. Vielä on tehtävää, mutta ala näyttää tarttuvan aktiivisesti uusiin mahdollisuuksiin.

— Hallitus auttaa näissä toimissa, Mikkonen toteaa.

— Puolet EU:n Suomelle myöntämistä elvytysrahoista käytetään vähähiilisyystoimintaan. Syksyn budjettiriihessä suurten lämpöpumppujen sähköveroluokkaa on tarkoitus alentaa. Tämä parantaa lämpöpumpuilla tuotetun kaukolämmön kilpailukykyä.

Mikkosen mielestä energia-ala on laatinut hyvät tiekartat, joiden avulla voidaan suunnistaa kohti hiiletöntä tulevaisuutta. Polttamiseen perustuvien tekniikoiden vähentäminen on kuitenkin välttämätöntä tulevaisuudessa. Uudet vaihtoehtoiset menetelmät antavat tähän hyvät mahdollisuudet.

— Kun hiilen hinta pidetään päästökaupan avulla korkealla ja kun puhtaita ratkaisuita tuetaan, toteutuvat tavoitteet.

Mikkonen muistuttaa, että suuret päästövähennystoimet on jo tehty. Nyt on tehtävä paljon pieniä toimia. Suomen pitäisi kyetä vähentämään vielä 11 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2030 mennessä.

— Suomen osalta päätöksistä on tehty puolet. Seuraavaksi on tartuttava taakanjakosektorin päästöihin, etenkin liikenteen ja maatalouden päästöihin.

Liikenteen päästöt pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Maataloudessa on suuri savotta edessä, koska maatalouden päästöt eivät ole laskeneet käytännössä juuri lainkaan.

Energiaköyhyys voi yllättää

Suomessa on vielä 130 000 öljylämmitteistä taloa. Mikkosen mielestä öljynkäytöstä pitäisi päästä eroon vuoteen 2030 mennessä. Todennäköisimmin öljy korvautuu kaukolämmityksellä tai erilaisilla lämpöpumpuilla.

Lämmitysjärjestelmän uusiminen vanhenevissa kiinteistöissä voi kuitenkin olla omistajalleen melkoinen taloudellinen taakka. Öljylämmitteisissä taloissa asuu paljon eläkeläisiä tai rakennukset sijaitsevat syrjäseuduilla, joilla kiinteistöjen arvo on romahtanut.

— Energiaköyhyys voi koskettaa myös suomalaisia tulevaisuudessa. Energiaköyhyyden vaikutuksia kompensoimaan on kuitenkin tarkoitus perustaa ilmastotoimien sosiaalirahasto, jonne sijoitetaan neljännes liikenteen ja lämmityksen päästökaupan tuloista.

Kehittyneissä teollisuusmaissa energiaköyhyys tarkoittaa sitä, että energiatuotteiden ja -palveluiden kallistuminen heikentää oleellisesti kansalaisten ostovoimaa. Se voi tarkoittaa myös sitä, että ilman yhteiskunnan tukitoimia kansalaisilla ei ole varaa tehdä koteihinsa tarvittavia korjauksia, jotka parantaisivat energiatehokkuutta ja vähentäisivät ilmastopäästöjä.

Päästökauppa yhä kärjessä

Mikkonen on päästökaupan ystävä. Ministerin mielestä se on tärkein keino leikata päästöjä. Siksi EU:n päästökaupan tehoa on tarkoitus tehostaa vähentämällä päästöoikeuksien määrä markkinoilla. Niukkuus päästökaupassa nostaa luontaisesti päästöoikeuksien hintaa, kun kysyntä samalla kasvaa.

Mikkosen mukaan liikenteen päästökaupan pitäisi näillä näkymin käynnistyä vuonna 2026. Myös kiinteistöjen lämmityksestä aiheutuvat päästöt olisi tarkoitus saada päästökaupan piiriin EU:n alueella. Suomi on ajanut tätä keskieurooppalaisissa neuvottelupöydissä.

Suomessa lämmityksen päästökauppa koskisi lähinnä öljylämmitteisiä kiinteistöjä — sähkö ja kaukolämpö ovat jo muuta kautta päästökaupassa mukana. Lämmityksen päästökauppa ei edellytä kansalaisilta perehtymistä kaupankäynnin kiemuroihin — sen hoitavat polttonesteiden myyjät.

Keski-Euroopassa lämmitykseen käytetään paljon ilmastopäästöjä aiheuttavia fossiilisia polttoaineita — etenkin maakaasua. Noin 36 prosenttia EU:n alueen ilmastopäästöistä on peräisin lämmitysenergiasta. Mikkonen muistuttaa, että Keski-Euroopassa lämmityksen päästökauppaan suhtaudutaan kuitenkin varauksella. Päästökauppa todennäköisesti nostaisi lämmitysenergian hintaa ja tiedossa voi olla energiaköyhyyden kaltaisia sosiaalisia ongelmia.

— Lämmityksen päästökaupan varaan ei kannata laskea liikaa, Mikkonen huomauttaa.

Puhdas sähkö on se juttu

Ilmastopolitiikan toteuttamisessa korostuvat biopolttoaineiden käyttö ja sähkö — kunhan se on puhdasta. Päästöjen vähentämisessä sen sijaan taakanjakosektorilla tehtävät toimet ovat keskiössä.

— Taakanjakosektorilla tehtävät toimet vaikuttavat jonkin verran kaukolämpöyrityksiin, koska kaikki kaukolämmön tuotanto ei ole vielä päästökaupan piirissä. Vaikutuksia on odotettavissa myös jätteenpolttosektorilla.

Mikkosen kaukolämpövisioissa puhtaan sähkön käyttö lämmöntuotannossa lisääntyy, koska suuret lämpöpumput toimivat sähköllä. Sähköä taas tuotetaan yhä enemmän merituulivoimalaitoksilla. Polttoon perustumattomat tekniikat syrjäyttävät polttamista, kun esimerkiksi geoenergian käyttö kaupallistuu. Hukkalämpöjä otetaan talteen entistä enemmän.

Kaukolämmön kilpailukyky paranee, kun yhtiöt ottavat käyttöön uutta tekniikka myös kaukolämpöverkoissa. Näistä Mikkonen mainitsee kaukolämpöverkkojen nykyistä matalammat toimintalämpötilat.

Mikkonen muistuttaa, että suomalaiset kaukolämpöyritykset ovat hyvin erilaisia. Siksi yhtiöiden vähähiilisyyshankkeita olisi syytä tarkastella yhtiökohtaisesti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yhtiökohtaisten päästökertoimien käyttö voisi olla perusteltua.

#ilmastopolitiikka #kaukolämpö #päästökauppa

Jaa artikkeli: