COP31 alkaa suurten haasteiden ja pienten odotusten varjossa

Ilmasto lämpenee — odotukset viilenevät?

05.11.2026, kello 12:58

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kansainväliset ilmastotoimet laahaavat ja ilmakehä lämpenee oletettua enemmän. Siksi Turkin Antalyassa järjestettävältä ilmastokokoukselta ei odoteta suuria läpimurtoja. Neuvottelussa korostuvat rahoitus, sähköistyminen ja fossiilisista polttoaineista irtautuminen.

Ilmastonmuutoksen hillintään sitoutuneiden maiden päästövähennystoimet ovat riittämättömiä. Tällä menolla ilmakehä lämpenee 2,6–2,8 asteella, vaikka tavoitteena on ollut rajoittaa ilmakehän lämpeneminen 1,5 asteeseen.

Maailma on muuttunut nopeasti eivätkä muutokset ole olleet suopeita kansainvälisen ilmastopolitiikan kaltaiselle yhteistoiminnalle. Geopolitiikka, kansainvälisen kaupan ongelmat ja USA:n vetäytyminen ilmastosopimuksesta on hajottanut maiden välistä yhteistoimintaa.

Ilmastopolitiikan hevijuuserit arvioivat, että tänä vuonna ilmastokokouksessa ei nouse esille yhtään ”suurta asiaa”. Kokous keskittyy pienempiin ja teknisempiin kysymyksiin. Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien toimien rahoitus korostuu.

Yksittäisistä asioista tärkeimpiä ovat fossiilisista polttoaineista irtautuminen ja metsäkadon torjuminen. Puheenjohtajamaa Turkki korostaa sähköistymiseen liittyviä toimia.

Kansainvälisen ilmastopolitiikan ytimessä on yhä tieteellinen työ. Kaikkien toimien olisi perustuttava parhaaseen saatavilla olevaan tutkimustietoon.

Suomen ympäristöministeriö kuitenkin toteaa, että ilmaston lämpenemiseen voidaan yhä vastata, kunhan Pariisissa sovittujen toimenpiteiden toteuttamiseen saadaan vauhtia. Suomen ja EU:n tavoitteissa korostuvat päästövähennystoimet, sähköistyminen ja fossiilitaloudesta irtautuminen.

— Myös oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi, sopeutumistoimien edistäminen ja viime vuonna sovittujen vapaaehtoisten toimien hyödyntäminen ovat Suomen ja EU:n tavoitteita.

Ympäristöministeriö on tyytyväinen, jos kokouksessa päätetään oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista ja sen rakenteesta. Asia ei ole helppo, koska erityisesti mekanismin rakenteeseen kohdistuu monenlaisia näkemyksiä.

Viisi kärkiteemaa

Puheenjohtajamaa Turkki on nostanut esityslistalle viisi kärkiteemaa. Puhdas energiasiirtymä ja sähköistäminen -teeman tavoitteena on sähköntuotannon kasvattaminen loppuenergian kulutuksesta 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.

Yhdyskuntajätteiden vähentäminen vähintään 50 prosentilla vuoteen 2035 mennessä maailmanlaajuisesti on toinen tavoite.

Ilmastokestävät kaupungit -teema tarkoittaa sitä, että rakennussektorin energiankäyttöä vähennetään vähintään 25 prosentilla vuoteen 2035 mennessä.

Vihreä teollistuminen -teema nostaa materiaalien kiertotalousastetta vähintään 15 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.

Viides teema on nuoret ja koulutus, mikä tarkoittaa ilmastokasvatuksen ja ilmasto-osaamisen tuomista kaikkien saataville vuoteen 2035 mennessä.

Muita kokouksen teemoja ovat: ruokaturva, valtameret ja meret, dynaamiset ja kestävät terveysjärjestelmät, Rio-sopimusten synergiat ja ilmastotoimien toimenpano.

Tavoite ei saa unohtua

Suomen ilmastopaneeli muistuttaa, että aikaisemmin hyväksytyistä tavoitteista on pidettävä kiinni, vaikka 1,5 asteen lämpenemisraja ylittyy tilapäisesti.

— Ratkaisevaa on se, kuinka suureksi ylitys kasvaa ja kuinka pitkään se kestää. Siksi jokaisella nyt vältetyllä hiilidioksiditonnilla on merkitystä, ilmastopaneeli toteaa.

Konkretiaa fossiilitalouden alasajoon

Sähkön osuuden kasvattaminen maailmanlaajuisesti 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä energian loppukulutuksesta on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mielestä hyvä tavoite. Fossiilisista polttoaineista luopumista varten tarvitaan kuitenkin selkeitä ja konkreettisia suunnitelmia.

— Ilmastopolitiikan huomio pitää saada tavoitteiden toimeenpanoon ja se ratkaistaan investointien kautta. Yrityksillä on jo valtavasti päästövähennyksiä tuottavia teknologioita ja ratkaisuja, mutta niiden käyttöönotto edellyttää investointimyönteistä politiikkaa, toimivia markkinoita ja riittävää rahoitusta, toteaa EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen.

EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo odottaa, että Turkissa tehdään päätöksiä uusiutuvan energian kapasiteetin kolminkertaistamisesta. Tämä olisi keino vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, kuten jo Dubaissa sovittiin vuonna 2023.

Peljo muistuttaa, että EU:n päästökauppa on osoittanut sen, kuinka kustannustehokkaasti hiilen hinnoittelu auttaa vähentämään teollisuuden päästöjä. Siksi EK odottaa, että ilmastokokous terävöittää askelia kohti hiilipäästöjen kansainvälistä hinnoittelua.

Päästövähennystoimet hallitusneuvotteluihin?

Suomessa ilmastopoliittisia toimia halutaan kartoittaa nykyistä tarkemmin. Siksi eri ministeriöiden kansliapäälliköt ehdottavat, että jo hallitusneuvotteluissa olisi syytä sopia tulevan hallituskauden päästövähennystoimien valmistelusta.

Kansliapäälliköiden mielestä toimien kartoitus luo hyvän pohjan keskusteluille, edistää virkavalmistelun avoimuutta ja ilmastopoliittista keskustelua jo hyvissä ajoin ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Työ- ja elinkeinoministeriö kerää kansalaisilta, yrityksiltä, järjestöiltä ja tutkijoilta ehdotuksia uusiksi ilmastopoliittisiksi toimiksi. Keruutyö tapahtuu marraskuun ja joulukuun aikana lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta.

COP31-ilmastokokous järjestetään Turkin Antalyassa 9.–20.11.2026

#ilmastonmuutos #ilmastopolitiikka