Teollisuuden kasvu ei vielä näy

Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa

05.11.2026, kello 13:38

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Sähkönkäyttö kasvoi syyskuussa vajaat kaksi prosenttia. Vesisähköä tuotettiin 75 prosenttia enemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Vesisähköllä katettiin viidennes kuukauden sähköntarpeesta.

Suomi käytti syyskuussa sähköä 6,1 terawattituntia. Tämä on 1,7 prosenttia enemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Elokuussa käynnistynyt orastava kasvu näytti jo syyskuussa hiipumisen merkkejä.

Suurin syy sähkönkäytön hitaaseen kasvuun on teollisuus. Teollisuuden parantuneet suhdanteet eivät vieläkään käy sähkönkäytössä, vaikka yleensä sähkönkäyttö seurailee teollisuuden suhdanteita. Syyskuussa teollisuuden osuus kuukauden sähkönkäytöstä oli 2,6 terawattituntia. Tämä on 0,7 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden syyskuussa.

Syyskuussa muu sähkönkäyttö (3,5 TWh) kasvoi 3,5 prosenttia. Tilastoissa muu käyttö sisältää kotitalouksien, maatalouden ja palvelusektorin sähkönkäytön. Lisäksi kaukolämpöyhtiöiden sähkökattilat ja datakeskukset ovat suuri käyttäjäryhmä. 

Vesisähkön suuri loikka

Vesivoimalaitokset tuottivat sähköä syyskuussa 1,3 terawattituntia. Tämä on lähes 75 prosenttia enemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Myös elokuussa kasvu oli reipasta: viime vuoden elokuuhun verrattuna 64 prosenttia.

— Syksy on ollut sateinen. Vesistöjen tulovirtaamat ovat olleet selvästi keskimääräistä suurempia elokuusta lähtien. Kemijoella, Iijoella ja Oulujoella vettä on riittänyt hyvin sähköntuotantoa varten koko syksyn. Kymijoen alajuoksulla vesitilanne lähestyy jo tavanomaista, samoin Kokemäenjoella, toteaa Energiateollisuus ry:n vesivoima-asiantuntija Marja Rankila.

Sateista huolimatta vedenpinta Kaakkois- ja Itä-Suomessa on yhä tavanomaista alhaisemmalla tasolla.

— Kuivuudesta kärsineiden alueiden pinta-ala on pienentynyt ja ero tavanomaiseen on kaventunut. Saimaalla vedenkorkeus on yhä noin 35 senttimetriä tavanomaisen alapuolella. Vuoksen vesistössä juoksutukset ovat palauttaneet tilanteen hiljalleen kohti normaalia, Rankila kertoo.

Kasvaneella vesisähköllä on korvattu erityisesti ydinvoimalaitosten vähentynyttä tuotantoa. Tänä vuonna ydinvoimalaitoksia on huollettu poikkeuksellisesti vasta myöhään syksyllä. Olkiluoto 3:n huoltoväli on tästä eteenpäin 1,5 vuotta, mikä vaikuttaa ydinvoimalaitosten totuttuihin tuotantomääriin.

Syyskuussa ydinsähköä saatiin 1,7 terawattituntia — 28 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden syyskuussa.

Aurinkosähkö nousussa — tuulisähköä vähemmän

Aurinkovoiman tuotanto on kovassa kasvussa. Tuotantoa kasvattavat uudet teollisen kokoluokan aurinkovoimalaitokset. Syyskuussa aurinkosähköä saatiin 0,1 terawattituntia — 43,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden syyskuussa.

Aurinkosähkön tuotantomäärät ovat yhä pieniä, jos niitä verrataan muihin tuotantomuotoihin. Talvea kohti mentäessä aurinkosähkön määrä supistuu entisestään. Marraskuun ja helmikuun välisenä aikana aurinkosähköä ei juurikaan tuoteta Suomessa.

Tuulivoimalaitosten rakentamisen hiipuminen näkyy tuulisähkön tuotannossa. Kuukauden aikana tuulisähköä jauhettiin 1,7 terawattituntia — 3,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Tuulisähkön osuus kuukauden sähkökakusta oli reilut 28 prosenttia.

Tuonti kääntyi kasvuun

Sähköä tuotiin Suomeen syyskuun aikana 1,2 terawattituntia — 40 prosenttia enemmän kuin viime vuoden syykuussa. Elokuussa sähköä taas tuotiin 17 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden elokuussa.

Nettotuonti — tuonnin ja viennin välinen erotus — oli kuukauden aikana 0,5 terawattituntia. Tämä on 67 prosenttia enemmän kuin viime vuoden syyskuussa.

Sähkön nettotuonti oli tasaisessa kasvussa vuoden 2024 puolivälistä tämän vuoden ensimmäiselle neljännekselle, jonka jälkeen nettotuonti kääntyi loivaan laskuun. Nyt nettotuonti näyttää taas kasvun merkkejä.

Kuukauden aikana sähköstä tuotiin 90 prosenttia (1,0 TWh) Ruotsista ja 85 prosenttia (0,5 TWh) vietiin Viroon.

Tarkempia tietoja syyskuun sähkönkäytöstä löytyy täältä.

#sähkönkäyttö #tilastot