Blogit
Tuotanto Vieraskynä Matias Siponen
Kenelle kuuluu vastuu jätteen energiahyödyntämisen päästöistä?
17.04.2024, kello 14:16
Markkinat Omakynä Antti Kohopää
Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus
22.03.2024, kello 13:48
Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...
Omakynä Tuotanto Marja Rankila
Pienistä puroista kasvaa suuri virta
20.03.2024, kello 15:12
Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...
Eduskuntavaalit 2023, osa 2 Vasemmistoliitto:
Ilmastokriisi on yhä ykkösjuttu
20.03.2023, kello 12:07
Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto
Ilmasto- ja ympäristökriisin torjuminen. Ne ovat Vasemmistoliiton energiapolitiikan kärjessä. Eväitä kamppailuun antaa fossiiliriippuvuuden vähentäminen. Vasemmistoliitto haluaa selvittää myös pienten ydinreaktoreiden mahdollisuudet.
Uusiutuva energia, energiaomavaraisuus, tuulivoima, aurinkovoima ja vetytalous. Vasemmistoliiton vaaliohjelman energiapoliittiset painotukset ovat suhteellisen vihreitä. Ylätasolla ilmasto- ja ympäristökriisin torjuminen on puolueen mielestä ”aikakauden tärkein tehtävä”.
— Oikeudenmukainen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka lisäävät hyvinvointia ja työtä. Samalla eriarvoisuus vähenee, puolueen vaaliohjelma toteaa.
Vasemmistoliitto haluaa tehostaa energiankäyttöä. Se onnistuu mm. säästötoimia lisäämällä. Puolue muistuttaa, että myös vähäpäästöisen energian käyttö aiheuttaa päästöjä ja jättää jälkensä luontoon.
Energiaturvallisuus ja energiaomavaraisuus paranevat, kun kansakunta panostaa uusiutuvan energian käyttöön ja irtautuu fossiilitaloudesta.
Tuulta, vetyä ja ydinvoimaa
Aikaisemmin kriittisesti ydinvoimaan suhtautunut Vasemmistoliitto on pehmentänyt kantojaan vuosien varrella. Nykyisiä ydinvoimalaitoksia voidaan käyttää niin kauan kuin niissä henki pihisee. Puolue suhtautuu uteliaasti pienydinvoiman tarjoamiin mahdollisuuksiin.
— Turvallisuusvaatimukset täyttävien pienydinreaktoreiden käyttöönotto on selvitettävä, puolue toteaa.
Vasemmistoliitto haluaisi lisätä erityisesti tuulivoiman ja aurinkovoiman rakentamista. Esteet tuulivoiman rakentamiselle Itä-Suomessa olisi poistettava. Energiaturpeen käyttöä puolue ei halua jatkaa.
Vetytalous innostaa Vasemmistoliittoa. Siksi kansallinen vetyverkko olisi saatava aikaiseksi mahdollisimman nopeasti. Kun vetyverkkoja valmistuu muihin EU-maihin, pitäisi suomalainen vetyverkko kytkeä osaksi eurooppalaisia verkkoja.
— Puhtaan vedyn tuotanto Suomessa on keino houkutella ulkomaista teollisuutta Suomeen, puolue toteaa.
Sähköä ja kaasuja liikenteeseen
Erilaiset puhtaat kaasut, vety ja sähkö ovat Vasemmistoliiton visiossa tulevaisuuden liikennepolttoaineita. Puolueen mielestä tankkaus- ja latausverkostojen pitäisi kattaa koko maa. Erityisesti bioetanoli ja henkilöautojen biokaasukonvertointi ovat kustannustehokkaita tapoja tukea pienituloisten kotitalouksien tietä kohti puhdasta liikkumista.
— Biokaasua saadaan markkinoille lisää, kun valtio tukee uusien biokaasulaitosten rakentamista. Lisäksi biokaasun markkinoillepääsyä voitaisiin edistää syöttötariffin avulla, Vasemmistoliiton ohjelma toteaa.
Vasemmistoliiton mielestä asunto-osakeyhtiöiden pitäisi voida toimia energiayhteisöinä yhdessä naapuriasunto-osayhtiöiden kanssa. Tämä edellyttää sähkömarkkinalainsäädännön päivittämistä.
Millä keinoilla investointeihin vauhtia?
Vasemmistoliiton mielestä reilu ekologinen siirtymä luo uusia ilmastokestäviä työpaikkoja. Tämä edellyttää teollisuuden uudistumista, jotta investoinnit ohjautuisivat vähäpäästöisiin tekniikoihin.
— Reilun siirtymän rahoittaminen ei onnistu pelkästään veronmaksajien rahoilla. Politiikan keinoilla on luotava sellainen ympäristö, joka innostaa myös yksityisiä investoimaan. Lupamenettelyitä, kaavoitusta ja valitusprosesseja on sujuvoitettava, mutta samalla on säilytettävä ympäristövaatimusten taso.
Investointien lisäksi tarvitaan osaavaa työvoimaa. Puolueen mielestä alueellinen tasa-arvo olisi turvattava varmistamalla toisen asteen koulujen ja ammattikorkeakoulutuksen alueellinen kattavuus.
— Sosiaaliturvan uudistaminen kohti perustuloa mahdollistaisi jatkuvan oppimisen ja uudelleenkouluttautumisen, puolue huomauttaa.
Omistukset eivät merkityksellistä
Suomessa ja koko Euroopassa sähkönjakelu on luonnollinen monopoli. Tähän päädyttiin aikoinaan, kun sähkömarkkinoiden avaamista suunniteltiin.
— Rinnakkaisten keskenään kilpailevien sähköverkkojen rakentaminen ja ylläpitäminen avointen markkinoiden tapaan ei olisi taloudellisesti järkevää, toteaa Energiateollisuus ry:n johtava sähköverkkoasiantuntija Ina Lehto.
— Sähköjakelusta muodostettiin luonnollinen monopoli, jonka toimintaa viranomaiset valvovat. Tämä on käytäntö koko Euroopassa. Kannusteet toimia tehokkaasti luodaan valvontamallin avulla, kun kirittävää kilpailua avointen markkinoiden tapaan ei ole.
Siksi verkkoyhtiöiden omistajuus ei ole Lehdon mielestä merkityksellistä verkkotoiminnan laadun tai hintatason näkökulmasta. Valvontajärjestelmän asettamat reunaehdot ovat kaikille verkkoyhtiöille samat verkkoyhtiön omistuspohjasta riippumatta. Suomessa suurin osa alueellisista jakeluverkoista on kuntien omistamia.
— Jakeluverkkoyhtiöiden väliset erot verkkopalvelumaksuissa johtuvat siitä, että yhtiöt ovat erilaisia ja niiden toimintaympäristöissä on suuria eroja. Tiiviisti rakennetulla kaupunkialueella asiakkaita, eli kustannusten jakajia, on enemmän. Maaseudulla kunnossapidettävän verkon pituus on asiakasta kohden suurempi.
Säiden ja rakentamisen osalta Suomen olosuhteet ovat haastavia. Tästä huolimatta suomalaisten verkkopalvelumaksujen hinta on alle Euroopan unionin maiden keskiarvon.
Akuista apuja markkinaehtoisesti
Tuuli- ja aurinkosähkön määrä kasvaa Suomessa. Suuret akustot ovat yksi tapa varastoida sähköä silloin, kun sille ei ole kysyntää. Akut ovat keino varautua esimerkiksi lyhyisiin sähkökatkoihin, mutta niiden avulla voidaan tuottaa myös joustopalveluita, joiden avulla leikataan sähkönkulutushuippuja.
— Akkujen liittäminen sähköverkkoihin ei juuri eroa vaikkapa omakotitalon tai tuulivoimalaitoksen liittämisestä. Jos akusto on liitetty sähköverkkoon verkkoyhtiön kannalta sopivaan paikkaan, saattaa verkkoyhtiö ostaa akkukapasiteettia tietyissä tilanteissa toimitusvarmuuden parantamiseksi, Lehto toteaa.
Lehto arvelee, että erilaisia akkuratkaisuita syntyy kaupallisin perustein aina sinne, missä ne ovat ongelmien ratkaisemisen kannalta kustannustehokkain vaihtoehto. Pitkään akut olivat kallis tapa varastoida sähköä, mutta teknologia on kehittynyt ja kustannukset ovat alentuneet. Siksi monet jakeluverkkoyhtiöt ovat jo pilotoineet akkuratkaisuita.
Suomi maailman kärkikaartia
Suomessa jakeluverkkoyhtiöt ovat ottaneet uusinta tekniikka käyttöön ensimmäisten joukossa. Esimerkiksi sähkönkäytön tuntimittaus ja mittareiden etäluenta otettiin käyttöön ensimmäisenä maailmassa.
— Tämä antoi jokaiselle kotitaloudelle mahdollisuuden halutessaan ostaa pörssihinnoiteltua sähköä. Lisäksi älytekniikan avulla sähkönkäyttäjä voi ohjata sähkönkäyttöään ja siirtää kulutusta kalliilta tunneilta halvoille tunneille, Lehto kertoo.
Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset sähköverkot ovatkin maailman huippua.
— Älyteknologia lisää entisestään mahdollisuuksia kehittää uusia ratkaisuita ja palveluita yhdessä sähkönkäyttäjien kanssa.
Toimiiko sähkömarkkinamalli?
Energiakriisi nosti sähkön hinnan huippulukemiin pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Nyt hinnat ovat jo kääntyneet laskuun. Kansakunta sai shokkihoitoa, jonka seurauksena monet tarkastelevat sähkömarkkinamallia kriittisesti.
Vasemmistoliiton mielestä jokaiselle kansalaiselle on taattava perustarpeita varten sähköä kohtuullisella hinnalla. Perustarpeiden ylittävästä osuudesta voidaan maksaa markkinahinta. Tällä tavalla sähkönkäyttäjillä säilyy motiivi säästää sähköä.
— Euroopan sähkömarkkinoilla hintakattoa olisi laskettava. Hintakattomekanismi voitaisiin rahoittaa windfall-veroilla.
Vasemmistoliitto ostaisi sähkön jakeluverkot takaisin julkiseen omistukseen. Samalla energiantuottamista varten voitaisiin perustaa valtion omistamia yhtiöitä, jotka tuottaisivat osan sähköstä.
Uusi aika — uusi huoltovarmuus
Suomalainen huoltovarmuusjärjestelmä on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Energian osalta huoltovarmuus pohjautuu kuitenkin fossiilisten polttoaineiden varastointiin. Vasemmistoliiton visiossa tulevaisuuden huoltovarmuusjärjestelmä perustuisi ”monipuolisesti uusiutuvien energiamuotojen käyttöön”. Esimerkiksi akkuvarastoja voitaisiin toteuttaa julkisin varoin.
— Vesivoimalla on suuri merkitys tulevaisuuden sähköjärjestelmässä. Se on säätökykyistä ja sen tuotantoa voidaan ennakoida. Säätövoiman tarpeellisuus korostuu, kun sääriippuvaisten energiamuotojen käyttö lisääntyy.
Vasemmistoliitto haluaisi vahvistaa Pohjoismaiden välisiä sähkön siirtoyhteyksiä. Suomessa sähkönjakelusta vastaavien verkkoyhtiöiden pitäisi käyttää modernia tekniikka mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi, jotta sähköä riittäisi kaikissa olosuhteissa ja jotta kulutushuippuja voitaisiin leikata.
Lue myös Vasemmistoliiton Merja Kyllösen blogi (28.2.2023) >
#energiapolitiikka
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja