Kallis metsähake nosti kaukolämmön hintaa

07.03.2024, kello 17:49

Kaukolämmön hinta nousi viime vuoden aikana noin 7,5 prosenttia kaikissa asiakasryhmissä. Tämä selviää hintatilastosta, jossa kaukolämpöasiakkaat on jaettu kolmeen ryhmään: kerrostaloihin, rivitaloihin ja omakotitaloihin.

Tammikuun alussa kerättyjen hintatietojen mukaan kaukolämpö maksoi kerrostaloasukkaille (80 asuntoa) keskimäärin 100 euroa megawattitunnilta. Keskihinta on kaikkien hintojen keskiarvo.

Rivitaloasukkaat (15 asuntoa) sen sijaan maksoivat kaukolämmöstään keskimäärin 105 euroa megawattitunnilta ja omakotiasukas 115 euroa megawattitunnilta.

Vuoden 2023 tammikuun alussa julkaistuihin hintatietoihin verrattuna kerrostaloasukkaat maksoivat kaukolämmöstä 7,51 prosenttia enemmän, rivitaloasukaat 7,5 prosenttia enemmän ja omakotiasukkaat 7,42 prosenttia enemmän.

Minkälainen on hintakehitys?

Kaukolämmön hintatilastoja valmistuu kaksi kertaa vuodessa: tammikuun ja heinäkuun alussa. Julkisten tilastojen avulla voidaan tarkastella esimerkiksi kaukolämmön keskihinnan pitkän aikavälin kehitystä. Katsotaan siis hieman kauemmas menneisyyteen. Vuoden 2022 tammikuuhun verrattuna kerrostalojen maksama keskihinta on tämän vuoden tammikuussa 18,88 prosenttia korkeampi, rivitalojen maksama hinta 18,72 prosenttia korkeampi ja omakotitalojen 17,64 prosenttia korkeampi.

Minkälaisia kaukolämmön hinnat olivat vuoden 2021 alussa — aikana ennen energiakriisiä ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan?

Tuolloin kerrostaloasukas maksoi kaukolämmöstään reilut 82 euroa megawattitunnilta, rivitaloasukas 87 euroa ja omakotiasukas 96 euroa megawattitunnilta. Venäjän hyökkäys ja energiakriisi siis nostivat viimeisen kolmen vuoden aikana kerrostaloasukkaan ja rivitaloasujan kaukolämmön keskihintaa reilut 21 prosenttia ja omakotiasukkaan lämmön keskihintaa vajaat 20 prosenttia.

Ennen vuotta 2021 kaukolämmön keskihinta oli pitkään lähes muuttumaton. Tilastoissa on mentävä aina vuoteen 2014 asti, jolloin tilastoissa näkyy suurempia muutoksia.

Mahdollisuus vertailla hintoja

Kaukolämmön hintatilasto on hintaindeksitilasto. Lukujen avulla voidaan vertailla yksittäisten yritysten hintoja tai seurata oman alueen kaukolämpöyrityksen kaukolämmön hintakehitystä. Se on usein hyödyllisempää kuin tässä jutussa käytetty valtakunnallinen keskihinta. Hintatilasto ei kuitenkaan ole kustannustilasto, jonka avulla voitaisiin määritellä yksittäisen rakennuksen lämmityskustannuksia.

Kaukolämmön hintatilasto kattaa noin 97 prosenttia Suomessa myydystä kaukolämmöstä. Tilaston avulla pääsee hyvinkin hehtaaria pienemmälle kaistaleelle, mikäli tilastolaskenta innostaa. Julkiset hintatilastot antavat hintatietoja aina vuodesta 1999 asti.

Tilastoissa esitetty kaukolämmön hinta on verollinen — euroa megawattitunnilta. Verollinen hinta tarkoittaa sitä, että hinta sisältä arvonlisäveron ja polttoaineiden valmisteverot. Hinta sisältää myös kaikki muut maksut: lämpöenergian lisäksi erilaiset kiinteät maksut.

Epävakaus on myrkkyä

Energiatoimiala arvostaa vakautta. Kun me tänään rakennamme tähän voimalaitoksen, jota pitäisi käyttää seuraavat 30 vuotta, niin samalla toivomme, että sinä aikana mikään ei muutu. Vakaus tuottaa vakaita hintoja — tämän todistavat myös kaukolämmön hintatilastot.

Energiakriisi, sota Euroopassa ja poliittinen epävarmuus runnoivat energiatoimialaa. Energiakriisin vaikutukset eivät kuitenkaan osuneet yhtä ankarasti kaukolämpöalaan kuin ne osuivat muuhun energiatoimialaan. Kriisin vaikutukset näkyvät vasta nyt kaukolämmön hinnassa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan katkaisi halvan puuhakkeen tuonnin itärajan takaa. Venäläinen puuhake jouduttiin korvaamaan kaukolämmön tuotannossa selvästi kalliimmalla kotimaisella puulla ja länsieurooppalaisella tuonnilla.

Kivihiilen ja maakaasun hinnat kuitenkin laskivat viime vuonna energiakriisiä edeltävällä tasolle. Hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttö ei kuitenkaan ole enää kovin edullinen tapa tuottaa kaukolämpöä, koska kalliiden päästöoikeuksien ostaminen nostaa asiakkaille myytävän kaukolämmön hintaa. Viime vuonna oikeus päästää tonni hiilidioksidia ilmaan maksoi keskimäärin 90 euroa. Vuonna 2018 päästöoikeus maksoi kuusi euroa.

— Uudet sähköön perustuvat kaukolämmön tuotantomuodot eivät vielä ole täysin käytössä, eivätkä niiden vaikutukset näy vielä asiakkaiden maksamissa hinnoissa, kertoo Energiateollisuus ry:n kaukolämmöstä vastaava johtaja Janne Kerttula.

Sähkökattila on sähköön perustuva kaukolämmön tuotantomuoto. Kun kattilaa käytetään halvan tuulisähkön aikana, on lopputuloksena edullista ja puhdasta kaukolämpöä.

#kaukolämpö

Jaa artikkeli: