Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Euroopan energiasiirtymässä

Kaukolämpö ja -jäähdytys puuttuva pala

17.01.2023, kello 17:32

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Siemens Energy

Kaukolämpö ja -jäähdytys puuttuva pala

Kaukolämpö ja -jäähdytys on seuraava alue ’valloitettavaksi’ uusiutuvalle ja kestävälle energiankasvulle Euroopassa, sanoo Europower & Heatin toimitusjohtaja Aurélie Beauvais. Miten se tapahtuu, hän kertoo artikkelissa, jonka alun perin on julkaissut Power Engineering International ja jonka Energiauutiset julkaisee nyt suomeksi.

Neljätoista vuotta sitten julkaistun Euroopan ensimmäisen ilmasto- ja energiapaketin jälkeen energiajärjestelmämme on syvän ja välttämättömän muutoksen keskellä.

Muutokseen tarvittavat ponnistelut jatkuvat ja keskittyvät enimmäkseen nykyaikaisen ja kestävän sähkösektorin luomiseen. Kasvaneen kunnianhimotason ja keskittymisen ansiosta sähköstä on hyvää vauhtia tulossa Euroopan puhtain energialähde.

Tuuli- ja aurinkoenergian vaikuttavan kasvun myötä Euroopan sähkösiirtymä on todiste siitä, että yhteisellä päämäärällä ja asianmukaisilla kannustimilla voidaan saavuttaa mahdottomiltakin tuntuvia tavoitteita.

Tämä inspiroiva menestystarina tarjoaa toimintasuunnitelman myös muulle maailmalle ja johdattaa Euroopan uuteen teolliseen aikakauteen.

Nykyiset kriisit ovat kuitenkin terävä muistutus siitä, että ei ole aikaa jäädä lepäilemään laakereille. Ukrainan sota jos mikään on korostanut problemaattista riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista, ja Eurooppaa koetelleet tuhoisat kuivuudet ovat vastaan panematon todiste siitä, että ilmastokriisi on totisinta totta.

Maailmanlaajuisen ilmasto- ja energiakriisin ratkaisemiseksi päättäjien ja teollisuuden on nyt suunnattava katseensa sähköstä laajemmin koko energiajärjestelmän siirtymään.

Kaukolämpö- ja -jäähdytyssektori on kriittinen osa yhtälöä. Se on elintärkeä kodeillemme, kaupungeille ja teollisuudelle. Kaukolämpö ja -jäähdytys vie 50 prosenttia EU:n energian kokonaiskäytöstä, ja yli 70 prosenttia siitä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.

Aika päivittää EU:n lämmitys- ja jäähdytysstrategia

Kaukolämpö- ja -jäähdytysala on vielä puuttuva pala Euroopan energiasiirtymää ja mitä todennäköisimmin hedelmällinen maaperä seuraavalle energiavallankumouksellemme.

Nyt jos koskaan paikallisten ja kestävien lämpölähteiden kysyntä on korkeimmillaan. Myös jäähdytyksen tarve kasvaa, varsinkin kolmansilla sektoreilla ja asuintaloissa se on kuumina kesäpäivinä totisinta totta ympäri Eurooppaa. Lisäksi tarpeen arvioidaan lisääntyvän eksponentiaalisesti.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana on toistaiseksi edistytty vain vähän lämmitys- ja jäähdytysalan vihersiirtymässä. Vuonna 2016 julkaistu Euroopan lämmitys- ja jäähdytysstrategia ei ole toiminut odotusten mukaisesti, koska sillä ei ole ollut kunnollista täytäntöönpanokehystä.

Toimitusjohtaja Aurélie Beauvais

Nyt on tarpeen kiireellisesti esittää strategian päivittämistä niin, että strategia sovitetaan kunnianhimoisesti vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteeseen ja niin että se vastaa nykyisen energiakriisin tuomiin haasteisiin.

Lämmitys- ja jäähdytysalan vähähiilistäminen ei ole helppo tehtävä. Mutta se tarjoaa jännittävän teollisen mahdollisuuden Euroopalle.

Lämmitys ja jäähdytys tuovat uusia alueita valloitettaviksi kestävän energian kasvulle. Olemme avainasemassa tämän globaalin kilpailun johtajina. Paikallisesti omistetut kaukolämpö- ja jäähdytysverkostot kuvastavat sitä täydellisesti.

Kaukoenergiaverkostoilla toimitetaan tehokkaasti vähähiilisempää ja uusiutuvampaa lämpöä ja jäähdytystä koteihimme. Tätä menestystarinaa on todistettu ympäri Eurooppaa. Suurimmat uusiutuvien osuudet lämmitys- ja jäähdytysenergiassa ovat seuraavilla seitsemällä maalla: Islanti, Ruotsi, Viro, Suomi, Latvia, Tanska ja Liettua. Näillä mailla kaukolämmöllä on myös suurimmat osuudet lämmitysmarkkinoillaan.

Kaukolämmön osuus lämmöntarpeesta voisi nousta 50 prosenttiin

Kaukolämpöä on hyödynnetty Euroopassa varsin vähän – tätä nykyä sillä katetaan noin 12 prosenttia maanosan lämmön tarpeesta. Osuus voitaisiin hyvin nostaa 50 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

Mutta tämän mahdollisuuden realisoiminen tarkoittaa, että lämmitys- ja jäähdytysalan on kiihdytettävä siirtymistään pois fossiilipolttoaineista. On olemassa vähintään kolme erittäin hyvää syytä olla tässä suhteessa optimistinen.

Ensimmäinen syy on se, että sopivan sääntelyn puitteissa seuraavien kymmenen vuoden aikana voidaan odottaa merkittävää kasvua paikallisissa uusiutuvissa lämmön lähteissä kuten geoterminen ja aurinkoterminen lämpö sekä kestävä bioenergia.

Tämä puhdas lisäkapasiteetti voidaan nopeasti integroida olemassa oleviin ja tuleviin kaukolämpöverkkoihin ja näin korvata saastuttavia fossiilipolttoaineita.

Toinen optimismin aihe on sähkö- ja lämmityssektoreiden kasvava integraatio, mikä tunnetaan myös nimellä sektorikytkentä. Tämä voi toteutua markkinoilla, joilla on erityistä uusiutuvien energialähteiden leimaa.

Isoihin lämpöpumppuihin ja lämpövarastoihin yhdistettyinä alueelliset energiaverkot muuntavat ylimääräistä uusiutuvaa sähköä uusiutuvaksi lämmöksi tuoden samalla kustannustehokasta tasapainoa ja varastointitilaa kantaverkkoon.

Euroheat and Powerin vuoden 2022 markkinakatsauksen ”power-to-heat” mukaan sähköstä voisi tulla kaukolämpö- ja jäähdytysverkostojen päälähde vuoteen 2050, jolloin Saksassa sähkö kattaisi niiden energiasta 44 prosenttia ja vastaavasti Tanskassa 45 prosenttia.

Kaukojäähdytys voi niin ikään olla keskeisessä asemassa, kun sähköistystä ulotetaan alalta toiselle ja sen myötä syntyy aika ajoin kysyntäpiikkejä. Kaukojäähdytys vähentää sähköistämisen tarvetta, sillä se voi hyödyntää vaihtoehtoisia lähteitä kuten joki- ja merivesiä. Tämän joustavuuden odotetaan tuottavan merkittäviä hyötyjä jäähdytyksen kysynnän kasvaessa.

Sitten on vielä teollisista prosesseista syntyvä hukkalämpö ja datakeskusten tuottama lämpö. Ne ovat ’hedelmällisiä’ mutta vielä laajalti hyödyntämättömiä lähteitä tuottamaan osaltaan lämpöä eurooppalaisiin kaupunkeihin.

Alan tiekartan (Heat Roadmap Europe) mukaan teollisuuden jätelämmöllä voitaisiin kattaa jopa 25 prosenttia kaukolämmön tarpeesta vuoteen 2050 mennessä.

Kun liike-elämässä tähdätään uusiutuviin energialähteisiin, ylijäämälämmöstä tulee uusiutuvaa lämpöä, jota voidaan toimittaa asuin- ja liikerakennuksiin. Tämä synnyttää uusia bisnesmahdollisuuksia, lisää kestävyyttä ja tuo taloudellista hyötyä lämmön myynnistä.

Meillä on äärimmäisen tärkeä haaste ja on syytä olla optimistisia. Aikaa ei ole kuitenkaan yhtään hukattavana. Kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen on pikimmiten jätettävä merkkinsä Euroopan energiasiirtymään, mutta meidän on edettävä nopeasti ja saatava kaikki töihin. EU:n vuoden 2016 lämmitys- ja jäähdytysstrategian päivittäminen on perusedellytys sille, että pallo saadaan pyörimään. Teollisuuden puolella on jatkettava innovointia ja luotava uusia siltoja lämmityksen, energian ja teollisten alojen välille, jotta tämä valtaisa potentiaali saadaan täysimääräisesti hyödynnetyksi.

#energia ja Eurooppa #kaukolämpö
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja