Kasvutarinoita energiasta, osa 4
Kaukolämpöä hiekasta
17.03.2026, kello 14:46
Teksti Petri Sallinen | Kuva Lahti Energia Oy
Vääksyn kaukolämpökoteja lämmitetään tulevaisuudessa hiekkaan varastoidulla lämmöllä. Maailman suurin hiekka-akku lämpenee halvan ja päästöttömän sähkön voimalla. Samalla Lahti Energia vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä kaukolämmön tuotannossa.
Paalutuskone junttaa jo sähkövaraston perustuksia Vääksyssä. Kun Lahti Energia Oy:n uusi hiekkaan perustuva kaukolämpövarasto valmistuu vuonna 2027, vähenevät fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt alueella 60 prosentilla joka vuosi.
— Lahti Energian kaukolämpö on muutenkin jo hyvin puhdasta. Fossiilisten polttoaineiden osuus on enää alle viisi prosenttia vuodessa, kertoo Lahti Energia Oy:n toimitusjohtaja Jouni Haikarainen.
Hiekka-akku on 14 metriä korkea ja 15 metriä leveä pömpeli. Ulkoisesti se muistuttaa sähkökattilaa tai öljysäiliötä.
Pömpelissä on 2400 tonnia tavallista hiekkakuoppahiekkaa, jota Lahden seudulta on saatavilla. Hiekan sisälle asennetuissa putkissa virtaa kuumaa ilmaa. Putkista lämpö siirtyy hiekkaan. Hyvin eristetty pömpeli ei päästä lämpöä karkuun.
Putkissa virtaava ilma lämmitetään sähkövastuksilla. Vastukset jysähtävät päälle aina silloin, kun sähkö on halpaa — tai nollan hintaista. Parhaimmillaan hiekan lämpötila voi olla yli 500 astetta.
Hiekka-akun avulla Lahti Energia kykenee osallistumaan myös kantaverkkoyhtiö Fingridin reservi- ja säätösähkömarkkinoille. Mahdollisuus parantaa investoinnin kokonaiskannattavuutta.
— Jos kantaverkkoyhtiölle ilmaantuu ns. alassäätötarve, kykenee hiekkavarasto reagoimaan nopeasti. Tämä tarkoittaa sitä, että voimme helposti lisätä sähkönkulutusta, jos kantaverkossa on ylitarjontaa sähköstä, Haikarainen toteaa.
Ylitarjontaa on ajoittain yhä enemmän, kun Suomen sähköjärjestelmään liitetään uusia tuuli- ja aurinkovoimalaitoksia.
— Mahdollisuus osallistua kantaverkkoyhtiö Fingridi reservi- ja säätösähkömarkkinoille parantaa investoinnin kannattavuutta, toteaa Lahti Energia Oy:n toimitusjohtaja Jouni Haikarainen.
Kerro meille tarinasi
Energiayrityksissä tapahtuu paljon sellaista, mikä ei nouse esille tiedotusvälineissä. Monissa tarinoissa on kuitenkin hyvä juoni ja hieno idea. Siksi ne kannattaa kertoa muillekin.
”Kasvutarinoita energiasta” on Energiauutisten uusi juttusarja, joka esittelee energia-alan oivallukset ja kasvun eväät. Niiden avulla Suomen kansantalous voi saada uutta vauhtia — onhan päästötön energia monen asian mahdollistaja ja kilpailukyvyn perusta.
Tarjoile meille tarinasi osoitteeseen toimitus@energiauutiset.fi, niin keksitään kertomukselle sopiva toteutustapa verkkolehtemme sivuilla.
Teollisen kokoluokan investointi
Lahti Energiassa vertailtiin kahta vaihtoehtoa, joiden avulla voitaisiin hyödyntää halpaa sähköä ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Hiekka-akun lisäksi suunnittelupöydällä oli sähkökattila ja sen kylkeen rakennettava lämpöakku.
— Tarkoituksena ei ollut hankkia pelkkää lämpövarastoa, vaan samalla halusimme vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja polttamista alueella. Hiekkavarasto sopii tähän hyvin, Haikarainen huomauttaa.
Hiekka-akun teho on kaksi megawattia. Varastoon voidaan sulloa 250 megawattituntia energiaa.
— Haluamme tarjota asiakkaillemme kohtuuhintaista kaukolämpöä ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa kaukolämmön tuotannossa.
Tamperelaisen Polar Night Energyn kehittämä hiekka-akku valittiin viime vuonna TIME-lehden parhaiden keksintöjen listalle. Aikaisemmin Polar Night on rakentanut hiekka-akun Pornaisiin.
Lahti Energia Oy
Omistaja: Lahden kaupunki
Perustettu: 1907
Liikevaihto: 154 miljoona euroa (2024)
Työllistää: 170 henkilöä
Toimiala: sähkönmyynti, kaukolämmön myynti, sähköverkkopalvelut, kaukolämpöverkkopalvelut
- 8 905 kaukolämmön käyttöpaikkaa
- 94 421 sähköverkon käyttöpaikkaa
- kaukolämpöverkon pituus 689 km
- sähköverkon pituus 4 917 km
Aikaisemmin sarjassa ilmestyneet tarinat:
Kasvutarinoita energiasta, osa 1: Neven kasvu energiayhtiöstä monialakonserniksi
Kasvutarinoita energiasta, osa 2: Polttaminen vähenee Jyväskylässä
Kasvutarinoita energiasta, osa 3: Suomi voi olla pienydinvoiman mallimaa
#energiantuotanto #kaukolämpö
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja