Kasvutarinoita energiasta, osa 3

Suomi voi olla pienydinvoiman mallimaa

19.02.2026, kello 13:29

Teksti Hanna-Kaisa Hämäläinen | Kuva Steady Energy

Steady Energyn kaukolämmön tuotantoon suunnitellun pienreaktorin kehitys on hyvässä vauhdissa. Vaikka maailmalla on runsaasti pienydinvoimaa kehittäviä yhtiöitä, Steady Energyn Lauri Murasen mielestä Suomi on nyt paras paikka kehittää pienydinvoimaa.

Voiko 40 vuotta vanha idea mullistaa kaukolämmön tuotannon? Steady Energyssä tähän uskotaan vahvasti.

Jo 1970–80-luvuilla Ruotsi ja Suomi kehittivät yhdessä kaukolämmön tuotantoon tarkoitetun ydinreaktorin konseptia, mutta tuo projekti ei koskaan toteutunut. 2020-luvun taitteessa Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä käynnistyi hanke, jossa idea herätettiin uudelleen henkiin. Hankkeessa kehitellyssä yksinkertaisessa lämpöreaktorissa nähtiin kaupallista potentiaalia, ja jatkokehitystä varten päätettiin perustaa yritys, Steady Energy.

Steady Energy kehittää matalassa lämpötilassa ja paineessa toimivaa pienydinreaktoria, joka tuottaa 50 megawattia lämpöenergiaa kaukolämpöverkkoon. Yritys on valinnut strategiseksi kiintopisteekseen juuri kaukolämmön tuotannon, sillä lämpöpuolella fossiilisista polttoaineista irtautumisessa riittää vielä tehtävää, kertoo Steady Energyn yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Lauri Muranen. Vaikka fossiilisten käyttö Suomessa onkin vähentynyt viime vuosina nopeasti, muualla tilanne on toinen.

− Olemme laskeneet, että esimerkiksi Euroopassa hiilen ja kaasun korvaaminen kaukolämmön tuotannossa vaatisi noin tuhat Steady Energyn reaktoria, Muranen sanoo.

Reaktorimoduulin koko on linja-auton luokkaa, ja yksi kokonainen lämpölaitos vastaisi kooltaan suurin piirtein metroaseman laiturialuetta. Reaktorit on suunniteltu rakennettaviksi maan alle kallion sisään, mikä lisää laitoksen turvallisuutta. Pienen koon ansiosta myös muut reaktorin turvallisuustoiminnot ovat helpommin hallittavissa.

Yritys on nyt porskuttanut itsenäisesti kaksi ja puoli vuotta. Tänä aikana Steady Energy on kerännyt paitsi lisää osaajia ja rahoitusta, myös kiinnostusta kaukolämpöä tarjoavilta yrityksiltä. Steady Energy on tällä hetkellä mukana kolmessa eri projektissa Suomessa: Kuopiossa, Keravalla ja Helsingissä. Yhtiö uskoo saavansa ensimmäiset Suomen ulkopuoliset hankkeet liikkeelle tämän vuoden aikana.

Pilottilaitoksella hälvennetään huolia

Teknologia ei kuitenkaan ole vielä täysin valmis. Viime kesänä yritys sai 30 miljoonan euron rahoituksen, jonka turvin se voi rakentaa pilottilaitoksen, jolla voidaan todentaa keskeisiä turvallisuusominaisuuksia ja siten mahdollisesti nopeuttaa luvitusta. Pilottilaitosta rakennetaan parhaillaan käytöstä poistettuun hiilivoimalaitokseen Helsingin Salmisaaressa.

Steady Energyn teknologia perustuu koeteltuun ja käytössä olevaan kevytvesitekniikkaan. Muranen kuvailee reaktoria yksinkertaistetuksi versioksi yleisimmästä reaktorityypistä eli painevesireaktorista. Vaikka teknologian perusteet tunnetaan, liittyy ydinvoimaan ja pienreaktorien markkinoille tuloon silti monenlaisia kysymysmerkkejä.

− Vaikka tietäisimme ja vaikka asiakas tietäisi, että tämä on järkevää, kaupallisesti kannattavaa ja turvallista, ja että laitoksen voi rakentaa aikataulussa ja budjetissa, niin silti takaraivossa asiakkailla ja muilla sidosryhmillä voi olla se, että tuleekohan tuosta mitään. Näiden huolien hälventäminen on meille ensisijainen prioriteetti, Muranen sanoo.

− Tarvitaan näyttöjä, että kykenemme tähän, ja yksi esimerkki tulee olemaan pilottilaitos, hän jatkaa.

Steady Energyn Lauri Muranen arvioi, että Suomi voi olla nyt paras paikka pienydinvoiman kehittämiselle.

Muranen kuitenkin kokee, että vastaanotto pienydinvoimalle on Suomessa avointa ja myönteistä. Hän kertoo yrityksen kiertäneen runsaasti Euroopan eri kolkissa ja kauempanakin valtamerten takana. Reissuilla kerättyjen kokemusten perusteella hän arvioi, että Suomi saattaa olla tällä hetkellä paras paikka kehittää pienydinvoimaa.

− Pidän todennäköisenä, että ensimmäinen reaktori tulee Suomeen. Se taas tuo sitä uskottavuutta muualla, että tämä on mahdollista tehdä.

Murasen mukaan ydinvoimaa koskeva sääntely on Suomessa menossa hyvään suuntaan. Vuodenvaihteessa voimaan tullut luvituksen kokonaisuudistus nopeutti ympäristöluvan saamista myös pienydinvoimalle. Ydinenergialain kokonaisuudistus tulee eduskunnan käsiteltäväksi alkuvuodesta, ja myös sen on tarkoitus sujuvoittaa ydinvoiman luvitusta.

− Suomen esimerkki tämän teknologian käyttöönotossa ei ole ainoa asia mitä on tärkeä pitää esillä muissa maissa, vaan myös näyttää Suomen esimerkkiä regulaation kehityksessä, Muranen toteaa. Hän näkee, että kun asiat etenevät Suomessa, pienydinvoiman hyödyt on paremmin perusteltavissa myös muualla.

Ilmastokriisi ja geopolitiikka muovanneet ydinvoima-asenteita

Vaikka suhtautuminen ydinvoimaan vaihtelee maittain, näkee Muranen julkisen ydinvoimakeskustelun muuttuneen merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana.

− Huoli ilmastonmuutoksesta on korvannut ympäristöpohdinnassa huolen ydinvoimaan liittyvistä haasteista. Samaan aikaan Suomessa on ensimmäisenä maailmassa käynnistymässä ydinjätteen loppusijoituslaitos. Loppusijoituskaan ei enää ole peruste vastustaa ydinvoimaa, kun siihen on käytännössä olemassa ratkaisu, Muranen sanoo.

2020-luvulla asenteisiin on vaikuttanut myös Ukrainan sodan syttyminen, jolloin Eurooppa joutui karvaasti kokemaan, miten riippuvainen se on venäläisestä tuontienergiasta, etenkin maakaasusta.

Murasen mukaan huoli energian toimitusvarmuudesta, energiaturvallisuudesta ja energian hinnasta on sodan syttymisen jälkeen nostanut päätään aivan uudella tavalla. Hän näkee, että nämä ovat muuttaneet energia-asenteita myönteisemmäksi ydinvoimaa, ja etenkin pienydinvoimaa, kohtaan.

− 2010-luvulla Fukushiman onnettomuuden jälkeen monet eurooppalaiset maat päättivät luopua ydinvoimasta. Nyt useampi maa on päättänyt, että perutaan tämä perumispäätös. Vaikkapa Ruotsi on tästä hyvä esimerkki, siellä valtio on päättänyt laittaa isoja satsauksia uuteen ydinvoimaan, Muranen kertoo.

Toisena esimerkkinä Muranen nostaa esiin Tanskan, jossa on 40 vuoden ajan vallinnut ydinvoiman rakentamiskielto. Parhaillaan Tanskassakin pohditaan, tulisiko kiellosta luopua ja hyödyntää ydinvoimaa muun muassa kaukolämmön tuotantoon.

Vähemmän luonnonvarojen tuhlausta, enemmän kasvua

Ilmastonmuutoksen ja Ukrainan sodan lisäksi ydinvoimakeskusteluun on viime aikoina noussut luonnonvarojen kulutus.

− Vähiten tunnettu fakta ydinvoimasta on, että se on ainoa energiantuotantomuoto, millä pystyy irtikytkemään luonnonvarojen kulutuksen energiantuotannosta, Muranen sanoo, ja viittaa ydinvoiman vähäiseen polttoainetarpeeseen verrattuna moniin muihin lämmöntuotantomuotoihin.

− Esimerkiksi Steadyn reaktori käyttää polttoainetta pakettiautollisen verran 60 vuoden aikana. Sama energiamäärä puulla on 10 miljoonaa kuutiota.

Muranen katsoo, että ydinvoimalla voidaan myös nostaa globaalia hyvinvoinnin tasoa.

− Iso osa maapallon väestöstä elää ilman moderneja energiapalveluja. Monilla ihmisillä ei ole käytettävissä sähköä, lämpöä tai puhdasta vettä. Kehittyvässä maailmassa ensisijainen pyrkimys on saada ihmisille modernit energiapalvelut, ja siihen tarvitaan uusiutuvaa energiaa ja ydinvoimaa, jos halutaan samalla eroon fossiilisista, hän toteaa.

Suomen mittakaavassa Muranen näkee isoimpana haasteena tällä hetkellä talouskasvun puutteen. Suomea on koetellut niin Nokian romahtaminen kuin metsäteollisuuden rakennemuutos. On ollut pulaa toimialoista, joissa merkittävää kasvua voitaisiin saada aikaan.

− Hopeareunus tässä surkeassa taloustilanteessa Suomelle on, että tällaisilta toimialoilta se tuleva kasvu ja uuden korkean tuottavuuden työpaikat syntyy, Muranen sanoo.

---

Kerro meille tarinasi

Energiayrityksissä tapahtuu paljon sellaista, mikä ei nouse esille tiedotusvälineissä. Monissa tarinoissa on kuitenkin hyvä juoni ja hieno idea. Siksi ne kannattaa kertoa muillekin.

”Kasvutarinoita energiasta” on Energiauutisten uusi juttusarja, joka esittelee energia-alan oivallukset ja kasvun eväät. Niiden avulla Suomen kansantalous saa uutta vauhtia — onhan päästötön energia monen asian mahdollistaja ja kilpailukyvyn perusta.

Tarjoile meille tarinasi osoitteeseen toimitus@energiauutiset.fi, niin keksitään kertomukselle sopiva toteutustapa verkkolehtemme sivuilla.

Sarjassa aikaisemmin julkaistut jutut:

• Kasvutarinoita energiasta, osa 1: Neven kasvu energiayhtiöstä monialakonserniksi

• Kasvutarinoita energiasta, osa 2:  Polttaminen vähenee Jyväskylässä

#kaukolämpö #ydinvoima