Mitä tehdä eurooppalaisille sähkömarkkinoille?

Kriisinkestävä markkinamalli hakusessa

29.04.2022, kello 14:49

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kriisinkestävä markkinamalli hakusessa

Eurooppalainen sähkömarkkinamalli toimii normaalioloissa hyvin. Markkinamallin kriisinsietokyky sen sijaan ei ole hyvä. Tämän osoittivat viime syksynä käynnistynyt energiahintakriisi ja Ukrainan sota.

Euroopan unionin sähkömarkkinamalli toimii hyvin. Näin toteaa Euroopan kansallisten energiavirastojen yhteistyöelin ACER (Agency for the Cooperation of Energy Regulators). ACER etsii tuoreessa raportissaan — ACER’s Final Assessment of the EU Wholesale Electricity Market Design — keinoja parantaa EU:n sähkömarkkinamallia etenkin kriisitilanteissa.

Viime vuoden lokakuussa EU-komissio antoi ACER:n tehtäväksi arvioida nykyisin käytössä olevan sähkömarkkinamallin hyvät ja huonot puolet. Matkan varrella ilmaantui kuitenkin yllätyksiä. Ukrainan sota sotki ajatukset. Lisäksi unioni muutti nopeasti suhtautumistaan venäläisen fossiilienergian käyttöön.

ACER:n toimeksianto sai siis matkan varrella uusia ulottuvuuksia. Kriisinsietokyvyn parantaminen ei kuulunut alkuperäiseen toimeksiantoon, mutta nyt sillekin oli uhrattava ajatuksia. Raportti toteaa osuvasti, että eurooppalainen sähkömarkkinamalli ei kykene poikkeusoloissa pitämään sähkön hintaa kurissa, koska malli on suunniteltu ”normaaleihin” olosuhteisiin.

— Poikkeusolot eivät ole kuitenkaan syy sorkkia sähkömarkkinamallin perusteita, toteaa Energiateollisuus ry:n energiakauppajohtaja Pekka Salomaa.

Normaalioloissa EU:n sähkömarkkinamalli on osoittanut tehokkuutensa. Se tuottaa selviä taloudellisia hyötyjä, kun koko unionin alueen sähköntuotantokapasiteetti on kustannustehokkaasti markkinoiden käytettävissä. Siksi etenkin sähkömarkkinoiden perusteita muuttavien toimenpiteiden kanssa on syytä olla tarkkana. Muuten saavutetut hyödyt valuvat hiekkaan.

Salomaan mielestä tulevia hintakriisejä tai poikkeusoloja varten voidaan kyllä kehittää torjuntakeinoja, mutta jollain muulla tavalla kuin puuttumalla sähkömarkkinoiden hinnanmuodostukseen.

Juurisyyt esille

Oleellista on juurisyiden havaitseminen, kun toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan, ACER:n raportti muistuttaa. Mikä aiheuttaa sähkön poikkeuksellisen kallistumisen ja miten juurisyyhyn voidaan puuttua. Eurooppaa viime vuonna koetellut energiahintakriisi sopii tähän kohtaan esimerkiksi.

Viime syksyn hintakriisi ei teorian mukaan olisi pitänyt olla mahdollinen. Euroopan talous oli juuri elpymässä kaksi vuotta kestäneestä pandemiasta. Kysyntä oli palailemassa pikkuhiljaa pandemiaa edeltävälle tasolle. Tosin talvi teki tuloaan ja osoittautui tavanomaista kylmemmäksi, mikä yleensä lisää energiatuotteiden kysyntää.

Talviset hintapiikit ovat Euroopassa tuttuja. Ne menevät kuitenkin nopeasti ohi ja hinnat kääntyvät laskuun, kun kevät koittaa. Tällä kertaa näin ei tapahtunut, vaan viikosta toiseen eurooppalaisen energian hinta oli korkealla ja on sitä yhä.

Juurisyyksi paljastui venäläisten kaasumarkkinamanipulaatio. Venäläiset ryhtyivät säännöstelemään maakaasutoimituksia Eurooppaan jo viime kesänä. Euroopassa sijaitsevia kaasuvarastoja enää täytetty ja kaasun tuontia Eurooppaan rajoitettiin. Niukkuus markkinoilla nosti maakaasun hintaa.

Voimalaitoksissa kallistuneen maakaasun käyttöä korvattiin kivihiilellä. Kivihiilen kysynnän kasvu nosti kuitenkin hiilen hintaa. Samalla päästöoikeuksien kysyntä kääntyi kasvuun ja myös päästöoikeuksien hinta singahti nousuun. Apua ongelmaan ei tuonut nesteytetyn maakaasun tuonnin lisääminen Norjasta ja Yhdysvalloista.

Kun Venäjä vielä hyökkäsi Ukrainaan, lisääntyi epävarmuus Euroopan energiamarkkinoilla. Katkaiseeko Venäjä maakaasun toimitukset Eurooppaan? Millä tavalla venäläinen maakaasu korvataan?

Ongelman juurisyy oli siis kaasumarkkinoiden manipulointi. Tosin tätä ei heti hoksattu. Syy ongelmiin ei kuitenkaan ollut eurooppalaisessa sähkömarkkinamallissa.

Vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä

Sähkömarkkinamallin kehittämisessä pidemmän aikavälin parannukset ovat avainasemassa. Näin ACER:n raportti toteaa. Samalla olisi pidettävä huolta siitä, että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen toteutuu suunnitellulla tavalla — mahdollisimman vähäisillä kustannuksilla ja toimitusvarmuutta heikentämättä. ACER:n mielestä pitkä aikaväli tarkoittaa seuraavia 10–15 vuotta.

ACER korostaa nykyisen sähkömarkkinamallin toimivuutta ”normaaleissa” olosuhteissa. Voimassa olevat markkinasäännöt ovat jossain määrin jopa auttaneet lieventämään kriisin vaikutuksia.

Poliittisiin päättäjiin kohdistuu kuitenkin kovia paineita. Päättäjiltä odotetaan ratkaisuita, joilla mm. hillittäisiin sähkön hinnan kallistumista. Tähän ohjaavat kansalaispalaute ja kotitalouksien vaikeudet selvitä energialaskuistaan — etenkin Keski-Euroopassa.

— Huonosti ja hätiköiden toteutetut hätätoimet voivat kuitenkin vaarantaa kovalla työllä saavutetut hyödyt, ACER toteaa.

Etenkin Euroopan unionin jäsenvaltioiden rajat ylittävä sähkökauppa on tuonut merkittäviä etuja sähkönkäyttäjille. ACER arvioi sähkökauppajärjestelmästä saadun taloudellisen hyödyn olevan noin 34 miljardia euroa joka vuosi unionin alueella. Samalla  sähkön toimitusvarmuus on parantunut, kun yhä suurempi osa unionin alueen voimalaitoskapasiteetista on sähkömarkkinoiden käytettävissä.

— Sähkömarkkinoiden kehittämisen pitäisi tukea ennen kaikkea uusiutuvaan energiaan perustuvan sähköntuotannon massiivista kasvua. Uusiutuvan energiantuotannon käytön kiihtyminen on myös edellytys unionin kunnianhimoisen ilmastopolitiikan toteutumiselle, ACER muistuttaa.

— Sähkömarkkinoiden toimintaan puuttuminen sen sijaan vääristä hintasignaaleita, heikentää sisämarkkinoiden yhdentymistä ja yleistä kilpailua. Tämä nostaa energian hintaa.

Sähköistyminen on se juttu

Euroopan unionin sähköistyminen on kustannustehokkaan toiminnan edellytys. Sähköistymisen avulla päästöt vähenevät ja toimitusvarmuus paranee. ACER:n mielestä unionin energiasisämarkkinoiden harmonisoinnin vahvistaminen auttaa myös vähentämään energiariippuvuutta kolmansista maista, jolla ilmiselvästi tarkoitetaan Venäjää.

Kovin mullistavia avauksia ACER ei kuitenkaan ole keksinyt EU-maiden sähköistymisen vauhdittamiseksi. Yksi niistä on investointien helpottaminen uusiutuvaan energiaan perustuvaan tuotantoon. Samalla olisi varmistettava se, että sääriippuvaista tuotantoa varten on riittävästi ”joustavia resursseja”. Tällä tarkoitetaan säätövoimaa.

ACER ennustaa, että hintavaihtelut koko Euroopan sähkömarkkinoilla yleistyvät jo lähivuosina. Pahimpia hintavaihteluita voidaan torjua nopeasti säädettävällä sähköntuotantokapasiteetilla, mutta ilmiönä hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen. Siksi sähkömarkkinamallia kehitettäessä järjestelmän olisi kyettävä tuottamaan sellaisia hintasignaaleita, jotka kannustavat rakentamaan myös joustavaa tuotantokapasiteettia.

Mitä pitäisi tehdä?

— Toteutetaan aluksi kaikki ne asiat, joista sähkömarkkinoiden kehittämiseksi on jo sovittu, ACER muistuttaa.

Unionin jäsenmaiden välisten siirtoyhteyksien vahvistaminen on avainasemassa. Kantaverkkoyhteistyön yleisin riesa on voimakas kansallinen ajattelu.

Raportin mukaan joustomekanismeja olisi syytä lisätä erityisesti kausiluonteisen sähkönkäytön vaihteluiden aiheuttamien ongelmien torjumiseen. ACER:n mielestä kansallisten säätelyviranomaisten tulisi erityisesti keskittyä ”esteiden poistamiseen joustoresurssien hyödyntämiseltä”. Tosin raportti ei kerro sitä, mitä esteet ovat.

Kotitalouksia pitäisi suojella sähkön kohtuuttomilta hintavaihteluilta. Tämän ACER toteuttaisi tavalla, joka ei kuitenaan rajoita markkinoiden toimintaa. Yhtenä keinona ACER mainitsee alueelliset energiayhteisöt, jotka voisivat tarjota sähkökäyttäjille ”innovatiivisia energiapalveluita”.

Hintasignaalit ovat tässäkin yhteydessä paras keino ohjata sähköasiakkaiden käyttäytymistä. Tämä voi tarkoittaa mm. sitä, että älykkäiden kysyntäjoustojärjestelmien avulla sähkönkäyttöä voitaisiin vähentää kalliin sähkön aikana. ACER kuitenkin huomauttaa, että sähkönkäyttäjien luottamus sähkömarkkinoiden toimintaan pitäisi säilyttää.

Raportti korostaa markkinaehtoisten keinojen käyttöä. Erikseen ACER mainitsee ”poliittisten esteiden ja kompastuskivien poistamisen”.

— Euroopan unionin olisi valmistauduttava jo normaalioloissa siihen, että joskus sähkön hinta voi nousta sietämättömän korkeaksi. Sen sijaan poikkeusoloissa markkinoiden toimintaan puuttumista olisi harkittavat huolellisesti. Jos tähän kuitenkin ryhdytään, niin silloin olisi kaivettava esille hintoja nostavat juurisyyt, ACER huomauttaa.

ACER:n englanninkielinen raportti on ladattavissa omalle koneelle täältä.

#energia ja Eurooppa #energiamarkkinat
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja