Mikä on kapasiteettimekanismi?

06.11.2023, kello 12:48

Kapasiteettimekanismi on järjestely, jolla turvataan sähköenergian, tehon tai molempien saanti kaikissa tilanteissa. Järjestely ei kuitenkaan ole ilmaista. Sen rahoittaminen voi perustua julkisiin pääomiin, mutta järjestelmän toiminta voidaan rahoittaa myös markkinaehtoisesti — ehkä kummankin ratkaisun hybridinä.

EU-komissio ei ole ilahtunut kansallisista kapasiteettimekanismeista. Olipa ratkaisu mikä tahansa, on riskinä se, että mekanismilla vaikutetaan sähkömarkkinoiden toimintaan ja sähkön vapaaseen hinnanmuodostukseen. Nihkeää suhtautumista lisää mahdollinen valtiollisten pääominen käyttö kapasiteettimekanismin pyörittämisessä.

Kaikissa tapauksissa kansalliset kapasiteettimekanismit on alistettava EU-komission syyniin. Notifikaatiomenettelyssä komissio kampaa tiuhalla kammalla läpi valtiontukien käytön ja niiden vaikutukset sähkömarkkinoiden toimintaan.

Koska pitkän aikavälin tavoitteena on EU:n kattavat yhtenäiset sähkömarkkinat, eivät kansalliset viritykset maistu. Jos jotain kapasiteettimekanismien kaltaista kuitenkin halutaan, olisivat EU:n kattavat yhteiset ratkaisut suotavampia.

Tästä huolimatta kansallinen kapasiteettimekanismi on käytössä viidessä EU-maassa. Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on rakentaa sellainen myös Suomeen tulevan vaalikauden aikana. Vielä ei kuitenkaan tiedetä tarkasti, mistä on kyse.

Tehoreservistä jo kokemuksia

Suomessa pitkään käytössä ollut tehoreservi on kapasiteettimekanismien alalaji. Tehoreserviin koottiin huutokaupan perusteella tietty määrä voimalaitoksia, joiden avulla kriisitilanteissa voidaan varmistaa sähköenergian ja tehon saanti.

Petteri Orpon hallitusohjelmaan tehty kirjaus kapasiteettimekanismista voi olla jotain samankaltaista kuin tehoreservi tai sitten ei. Voi olla, että poliittisessa keskustelussa sekaisin menee vanha tehoreservi ja uusi kapasiteettimekanismi.

Aikoinaan suomalainen tehoreservi oli sähkömarkkinoiden ulkopuolinen järjestely. Sen käytöstä päättivät melko tiukkojen sääntöjen perusteella viranomaiset. Järjestelyn avulla haluttiin pitää huoli siitä, että yhteiskunnan varoilla ylläpidetyt tehoreservilaitokset eivät pääse sotkemaan sähkön hinnanmuodostusta kilpailluilla markkinoilla.

Kapasiteettimekanismi voi olla muutakin kuin entinen tehoreservi. Toistaiseksi hallitusohjelman kapasiteettimekanismeja koskevia kirjauksia on tyydyttävä tulkitsemaan. Aiheesta on jo tehty selvitys, joka maalaa erilaisia vaihtoehtoja. Työ- ja elinkeinoministeriössä hihat kääritään vasta ensi vuonna, kun aiheeseen nimetty työryhmä aloittaa työnsä.

Hallitusohjelmasta voidaan noukkia kapasiteettimekanismin käytölle asetettuja tavoitteita. Ne ovat vielä ristiriitaisia, mutta työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Tatu Pahkala arvelee, että yksi tärkeä tavoite on parempi tasapaino sääriippuvaisen sähköntuotannon, perusvoiman ja säätövoiman välillä. Samalla halutaan vaikuttaa sähkönhintaan tai yritetään jopa painaa hintaa alemmaksi.

Hintavaihtelut hallintaan?

Hyvä sähkön toimitusvarmuus ja hintavaihteluiden kohtuullistaminen. Nämä ovat selkeitä hallitusohjelman tavoitteita. Sääriippuvaisen tuotantokapasiteetin kasvu ja säätövoiman rajallisuus lisäävät hintavaihteluita ja tarjonnassa tapahtuvia ennakoimattomia muutoksia. Hallitus haluaa huolehtia kohtuuhintaisen sähkön riittävyydestä myös pakkausjaksojen aikana.

Perusvoimaa siis pitäisi riittää tavalla tai toisella kotitalouksien ja elinkeinoelämän tarpeisiin myös huippukulutuksen tunteina. Energia-asioista hallituksessa vastaava ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on ilmoittanut haluavansa ohjastaa sähköjärjestelmää hieman perusvoiman ja joustavamman [tuotannon] suuntaan.

Nämä ovat perusteita ”luoda [Suomeen] kustannustehokas kapasiteettimekanismi”, kuten hallitusohjelma toteaa. Kapasiteettimekanismin tehtävänä olisi ”tukea aina käytettävissä olevan sähkön riittävää määrää”. Samalla sääriippuvaiselle sähköntuotannolle luodaan kannusteet osallistua kapasiteettimekanismin toimintaan — tai muussa tapauksessa säätövoiman saatavuus turvataan jollain toisella tavalla.

Vesivoima ja tuulivoima mainittu

Kapasiteettimekanismi mainitaan hallitusohjelmassa erikseen huoltovarmuuden, vesivoiman ja tuulivoiman yhteydessä. Tämä voi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tuulivoimalle kohdistetaan muista tuotantomuodoista poiketen tukku toimenpiteitä, jotka aiheuttavat uusia kustannuksia.

Pahkalan mielestä vain tietyille sähköntuotantomuodoille kohdistettavat velvoitteet saattavat osoittautua haasteellisiksi. Periaatteessa kapasiteettimekanismin pitäisi käsitellä kaikkia sähköntuotantomuotoja samalla tavalla.

Miten huoltovarmuustarpeet sovitetaan yhteen uuden kapasiteettimekanismin kanssa? Tällä on merkitystä sellaisen energiantuotannon kannalta, jotka perustuvat poltettaviin ja varastoitaviin energiaraaka-aineisiin. Erityisesti kaukolämmön huoltovarmuus on riippuvaista varastoiduista polttoaineista. Hallitusohjelma ei avaa tarkemmin asiaa.

Vesivoimatuotannon yhteydessä hallitusohjelma mainitsee erikseen pumppuvoimalaitokset. Hallitus haluaisi edistää niiden rakentamista. Ne ovat oivallisia säätösähkön lähteitä ja käytännössä ainoa tapa lisätä nopeasti säädettävän vesivoiman määrää Suomessa. Hallitus haluaa määritellä pumppuvoimalaitosten aseman ”yleisen edun mukaiseksi”. Samalla niistä muodostettaisiin kapasiteettimekanismin osa. Lupamenettelyissä pumppuvoimalaitokset ohjattaisiin ohituskaistalle.

Pyhäsalmen entiseen malmikaivokseen suunniteltiin pumppuvoimalaitosta. Ajatuksena oli juoksuttaa vettä maanpäällisestä altaasta vanhaa kaivoskuilua pitkin maan syvyyksiin asennetulle turpiinille silloin, kun sähkö on kallista. Halvan sähkön aikana taas pumput pumppaisivat veden takaisin altaaseen.

EPV Energia on kuitenkin ilmoittanut vetäytyvänsä hankkeesta. Investointi- ja rahoituskustannukset ovat lähes tuplaantuneet tämän vuoden aikana.

Tuulivoimalle uusia velvoitteita?

Mikäli hallituksen tahto toteutuu, osallistuvat tuulivoimayhtiöt tulevaisuudessa säätövoiman tarjontaan omalla tuotannollaan tai kapasiteettimekanismin osapuolina. Mitä tämä tarkoittaa? Hallitusohjelman mukaan tuulivoimalle ”lisätään velvoitteita sosiaalisen hyväksyttävyyden parantamiseksi ja säätövoimatarpeiden rahoittamiseksi”.

Muita hallituksen tuulivoimalle asettamia uusia velvoitteita ovat laitosten purkamiseen ja tuulivoima-alueiden ennallistamiseen liittyvät toimet ja rahastointivaatimukset. Hallitus haluaa myös laskea tuulivoimarakentamisen YVA-rajaa kattamaan kaikki teolliset hankkeet. Maisema-arviointeja vahvistetaan ja rakennettavien johtokatujen lunastuskorvauksia nostetaan.

Ei puhdas kansallinen asia

Suomalaiset eivät yksin voi päättää kapasiteettimekanismista. Esimerkiksi Euroopan unionin sähkömarkkina-asetus asettaa rajat kapasiteettimekanismin käytölle. Tästä suomalaisilla on jo kokemusta.

— Suomen tehoreservin valtiontukien käsittely eli notifikaatioprosessi kesti EU-koneessa neljä vuotta. Olipa tuleva kapasiteettimekanismi minkälainen tahansa, on valtiontukikäsittelylle varattava aikaa, Pahkala muistuttaa.

Keskustelun avaaminen kapasiteettimekanismeista tuo markkinoille uuden epävarmuuden. Se saattaa vaikuttaa toimijoiden investointihaluihin. Siksi prosessi pitäisi Pahkalan mielestä saada mahdollisimman nopeasti maaliin.

EU:n sähkömarkkina-asetus ja EU-komissio suhtautuvat nihkeästi kapasiteettimekanismin kaltaisten viritysten käyttöön. Suurin pelko on, että kapasiteettimekanismin käyttö vääristää kilpailua sähkömarkkinoilla tai rajoittaa EU-maiden välistä sähkökauppaa. Jos kapasiteettimekanismi otetaan käyttöön, pitäisi sen olla vain väliaikainen ratkaisu.

— Parhaimmillaan kapasiteettimekanismi voi helpottaa sähköjärjestelmän toimivuutta niukkuustilanteissa, mutta se voi myös tarjota rankaisutoimienpiteitä, jos kaikkea kapasiteettia ei saada tiukoissa tilanteissa käyttöön, Pahkala toteaa.

Jos kapasiteettimekanismi muodostetaan kilpailuttamalla, voidaan sen käyttö todennäköisesti hyväksyä helpommin. Teknologianeutraalien periaatteiden noudattaminen auttaa myös.

— EU:ssa suositaan koko unionin kattavia järjestelyjä kansallisten mekanismien sijasta, Pahkala huomauttaa.

Pahkala ei usko, että kapasiteettimekanismi yksin ratkaisee kaikkia haasteita. Vaikutusarviot on ulotettava laajalle, koska sähkömarkkinoihin kohdistuu säätelyä monelta eri suunnalta.

— Viime keväänä julkaistun EU:n sähkömarkkinapaketin käsittely on yhä kesken. Se sisältää ehdotuksia energian hintavakauden ja hinnan ennustettavuuden parantamiseksi. Paketin toimenpiteiden tavoitteena on suojella kansalaisia hintavaihteluilta, mutta myös edistää investointeja uusiutuvaan energiaan.

Lisäksi EU:n sähkömarkkinapaketissa on ehdotuksia sähköntuotantokapasiteetin tukemisesta — samankaltaisia tavoitteita kuin mitä, kansalliselle kapasiteettimekanismille on asetettu. Toimenpiteinä mainitaan kahdensuuntaiset hinnanerosopimukset, joustavuutta parantava tukijärjestelmä ja huipuntasausjärjestelmä.

Viisi ehdotusta maalaa tulevaa

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on teettänyt AFRYllä selvityksen siitä, minkälaisia kapasiteettimekanismit voisivat olla Suomessa ja mitä niiden käyttöönotto maksaisi. Viiden ehdotuksen pohjalta työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa suomalaisen kapasiteettimekanismin kehittämistä.

Malleista kolme ensimmäistä — kulutuksen huipuntasaaminen, rajoitetut verkonkäyttöoikeudet ja kriisireservi — voitaisiin ottaa nopeasti käyttöön. Olemukseltaan ne ovat väliaikaisia. Niiden avulla selvitään ennen kaikkea lähitulevaisuuden ongelmista. Ne hyödyntävät jo olemassa olevia resursseja.

Kohdennetut ratkaisut uusien investointien tukemiseksi ja markkinoiden laajuiset ratkaisut -nimiset mallit taas perustuvat tulevaisuuden tarpeisiin. Ne voisivat olla käytössä aikaisintaan vuonna 2027.

Kulutuksen huipuntasaaminen olisi toteutuessaan aivan uusi tuote. Se kannustaa tuottamaan lisää kulutusjoustoja markkinoille, mutta kulutushuippujen aikana sen avulla voidaan myös vähentää sähkön käyttöä.

Ratkaisun karkea kustannusarvio on kymmenen miljoonaan euroa vuodessa. Tämä nostaisi sähkön hintaa noin 0,1 euroa megawattitunnilta.

Rajoitetut verkonkäyttöoikeudet -niminen ratkaisu on markkinaperusteinen ja vapaaehtoisuuteen perustuva mekanismi. Sopimuksen kantaverkkoyhtiön kanssa tehneet sähkönkäyttäjät vähentävät sähkönkäyttöään tai lopettavat sen häiriötilanteessa. Tästä niille maksetaan korvaus. Järjestely leikkaa sähkönkäyttöä nopeasti ja keskitetysti. Kun sopimusjärjestelmä on kattava, voi lopputuloksena kertyä jopa 500 megawatin jousto.

Menettelyn hinnaksi arvioidaan kymmenen miljoonaa euroa vuodessa — noin 0,1 euroa megawattitunnilta.

Kriisireservi muistuttaa Suomessa aikaisemmin käytössä ollutta tehoreserviä. Se muodostuu voimalaitoksista, jotka eivät normaaleissa olosuhteissa tuota sähköä markkinoille. Reserviin tarvittavat laitokset voidaan hankkia kilpailuttamalla. Ominaisuuksiltaan laitosten pitäisi olla toimitusvarmoja ja joustavia — ei vanhoja raatoja, jotka muissa olosuhteissa purettaisiin.

Olemassa olevista laitoksista muodostettu reservi voidaan rakentaa nopeasti. Luonteeltaan ratkaisu olisi väliaikainen.

Kriisireservin hinnaksi kantaverkkoyhtiö laskee 15–30 miljoonaa vuodessa tai 0,15–0,30 euroa megawattitunnilta.

Kohdennetut ratkaisut uusien investointien tukemiseksi -niminen järjestelmä kasvattaisi tulevaisuuden sähköjärjestelmän joustavuutta ja toimitusvarmuutta. Muodoltaan se on kansallinen huutokauppaperusteinen kapasiteettikorvausjärjestelmä. Se kannustaa rakentamaan uutta toimitusvarmaa ja joustavaa tuotantoa sekä luomaan kulutusjoustoja.

Järjestelmä maksaisi 50 miljoonaa euroa vuodessa ja nostaisi megawattitunnin hintaa 0,5 eurolla.

Viides ehdotus on nimeltään markkinanlaajuinen ratkaisu. Se perustuu olemassa olevan kapasiteetin ja uusien investointien yhdistelmään. Se hyödyntää toimitusvarmuusoptioita, joiden avulla kannustetaan markkinaehtoisesti kapasiteetintarjoajia olemaan käytettävissä järjestelmän niin vaatiessa. Samoilla eväillä suojataan sähkönkäyttäjiä hintapiikeiltä.

Markkinanlaajuinen ratkaisu on kaikkein kallein. Se maksaisi 500–1000 miljoonaa euroa vuodessa ja nostaisi sähkön hintaa 5–10 euroa megawattitunnilta.

Kapasiteettimekanismeista puhuttiin WEC Finlandin webinaarissa 30.10.2023.

#energiapolitiikka

Jaa artikkeli: