Poliitikkopaneeli pohti päästövähennystavoitteiden toteutumista

Hyytyvätkö investoinnit?

05.10.2023, kello 12:29

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Miten käy vihreän siirtymän investointien ja vetytalouden, kun talousnäkymät heikkenevät? Bioenergiapäivien poliitikkopaneeli ruoti aiheita. Mukana olivat RKP:n Anders Norrback, perussuomalaisten Antti Kangas, vihreiden Jenni Pitko ja keskustan Katri Kulmuni.

Kansantalous nojaa tulevaisuudessakin runsaisiin luonnonvarojen käyttöön, vaikka tällä hetkellä taantuman uhka hidastaa investointeja. Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni kuitenkin huomauttaa, että muualla Euroopassa investointitahti on Suomea hitaampaa.

— Euroopan unioni ja etenkään Suomi eivät kykene kilpailemaan USA:n kanssa yrityksille kohdistettujen julkisten tukien määrällä. Toivottavasti julkisten tukien käyttöä investointien vauhdittamiseen ei lisätä, vaikka amerikkalaiset niin tekevätkin.

RKP:n kansanedustaja Anders Norrback nopeuttaisi lupamenettelyä ja käyttäisi tuotekehitys- ja investointitukia, jotta päästäisiin ulos suhdannesuvannosta.

— Voittajat investoivat myös taantumassa. Hallituksen tehtävänä on luoda uskoa ja kehittää työmarkkinoista joustavammat. Suomen vahvuutena on poliittinen vakaus ja hyvä koulutusjärjestelmä.

Norrback ei halua, että Suomesta muodostuu pelkästään halvan sähkön ja vedyn tuottajamaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Antti Kangas pohtii sitä, tarvitaanko hallitusohjelman sisältämien toimien lisäksi jotain muuta. Valtiontukikisaan ei kuitenkaan kannata lähteä.

— Bioenergiapuolella on tarjolla investointirahaa, joka saattaa houkuttaa investoivia yrityksiä Suomeen.

Koronan seurauksena Euroopan unioni höllensi valtiontukisääntöjä. Halut jatkaa väljemmillä säännöillä ovat muutenkin kasvussa. Tämä tarkoittaa sitä, että unionin jäsenvaltiot voisivat nykyistä enemmän käyttää julkista rahaa omien yritystensä tukemiseen ja investointien houkuttelemiseen.

— Pienten maiden kannalta tämä on huono juttu. Esimerkiksi Saksalla on varaa käyttää miljardeja euroja yritystensä tukemiseen. Seuraavan komission pitäisi ottaa nykyistä tiukemmin kilpailuasiat agendalle, Kulmuni toteaa.

Perussuomalaisten Kangas on huolissaan siitä, saadaanko Suomeen riittävästi merituulivoimalaitosten rakentajia. Ilman merituulivoimaa ei vetytalous toteudu.

— Suomen olisi löydettävä kumppaneita, joiden kanssa voitaisiin vaikuttaa EU:n sisällä ja hillitä valtiollisten tukien käyttöä.

Norrback on samoilla linjoilla.

— Pienelle maalle avoin kaupankäynti on tärkeää. Nyt näyttää siltä, että monet maat ovat kääntymässä sisäänpäin. Tarvittaisiin enemmän avarakatseisuutta uusia energiantuotantomuotoja kohtaan. Jos merituulivoimaa ei rakenneta, niin mitä sitten.

Suomesta vetyjen jalostaja?

Energia-alan investoinneista erityisesti vetytalous on houkutteleva. Vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko huomauttaa, että jo tehtyjen investointien perusteella Suomella on mahdollisuudet nousta vetytalouden johtomaiden joukkoon, vaikka varsinaista näkymää vetytaloudesta ei vielä ole.

— Teollisuuden sähköistyminen ja aurinkovoiman rakentaminen ovat yllättäneet.

Kulmunin mielestä Suomesta voi tulla merkittävä vetytalousmaa, mutta siinä tapauksessa puhtaan sähkön tuotanto on kaksinkertaistettava.

— Edullinen ja puhdas sähkö mahdollistavat uudet ulkomaiset investoinnit Suomeen. Hallitusohjelman perusteella energia-alalle on kuitenkin tulossa uutta säätelyä, mikä voi jarruttaa kehitystä.

Pitko haluaisi ratkaista tuulivoimarakentamisen ongelmat Itä-Suomessa. Tuulivoimatuotannon kaksinkertaistaminen on hyvä tavoite, mutta uusia laitoksia ei voi rakentaa pelkästään länsirannikolle.

Kuka maksaa vihreän siirtymän viulut?

Vihreä siirtymä aiheuttaa kustannuksia lyhyellä aikavälillä, vaikka ratkottavina ovat seuraavien 10—20 vuoden ilmastohaasteet. Miten kustannukset maksetaan ja kykeneekö Suomi yhä sitoutumaan ilmastolakiin?

— Oleellista olisi tehdä töitä yhdessä EU:n piirissä. Kun unioni on vahva ja se noudattaa yhteistä ilmastopolitiikkaa, pysyvät kustannuksetkin kurissa, Pitko toteaa.

— Hallitus voi edistää investointeja ja olla investointien takuumies. Hallitus ei kuitenkaan tee investointeja. Lyhyellä aikavälillä ilmastopolitiikan toteuttamisen hinta voi nousta, mutta ajan kanssa kustannukset laskevat, Kangas muistuttaa.

Norrback huomauttaa, että muutos maksaa aina. Oleellista on kulujen oikeudenmukainen jakaminen Euroopan unionin sisällä, mutta myös Suomessa.

Saavuttaako Suomi päästövähennystavoitteet?

Perussuomalaisten Kangas ei usko, että vuodeksi 2035 asetettua päästövähennystavoitetta saavutetaan. Kansalaisten arjen kustannukset nousevat ja siksi veroja on laskettava.

Pitkon mukaan Suomi on jäämässä jälkeen etenkin liikenteen päästöjen vähentämisessä. Jos kehitys jatkuu tällaisena, on päästöjä vähennettävä enemmän muilla sektoreilla.

— Uusiutuvan energian jakeluvelvoitteen supistaminen liikennepolttonesteissä vaikeuttaa päästövähennystavoitteiden toteutumista. Liikenteelle pitäisi ehkä kehittää oma päästökauppajärjestelmä. Sekään ei yksin riitä Suomea saavuttamaan päästövähennystavoitetta.

— Hallituksen ilmasto-ohjelmasta puuttuu konkretia liikenteen päästöjen vähentämiseksi, Pitko huomauttaa.

Kulmunin mielestä hallitusohjelman bioenergiakirjaukset ovat ylipäätään heppoisia.

— Kuitupuuta päätyy poltettavaksi yhä enemmän. Harmi, että päästökauppakompensaatiosta luovuttiin.

Pitko on tyytyväinen siihen, että hallitus antaa teknisille nieluille riittävästi painoarvoa. Teknisiä nieluja ovat mm. hiilidioksidin talteenottolaitteet, joilla voidaan kerätä hiilidioksidia esimerkiksi polttolaitosten piippujen nokalta.

— Hyvä, että hallitus näkee tekniset nielut mahdollisuutena ja yrittää antaa niiden käytölle selkeän näkymän.

Entä mistä saataisiin uutta säätövoimaa kasvavan tuuli- ja aurinkovoiman tueksi?

Norrback käyttäisi ydinvoimalaitoksia säätämiseen. Kulmuni taas rakentaisi pumppuvoimalaitoksia, mutta ei tekoaltaita.

#bioenergia #energiapolitiikka