Tuhoja, vahinkoja, korjaustöitä

Myrsky on sähköverkkoammattilaisen painajainen

05.12.2024, kello 12:50

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Myrsky on sähköverkkoammattilaisen painajainen

Myrskyt ovat sähkönjakelun pahin riesa. Myrskyt ovat kuitenkin erilaisia, vaikka niiden aiheuttamat vahingot sähköverkoille ovatkin samankaltaisia.

Tapani, Hannu, Eino, Seija, Valio, Rauli, Kiila, Aapeli, Tuuli ja Aila — melko tavallisia nimipäiväkalenterin nimiä, mutta samalla sähköverkkoammattilaisten painajaisia. Suomessa myrskyt nimetään nimipäiväkalenteriin mukaan.

Myrskyt eivät ole samanlaisia, vaikka sähköverkkoyhtiöiden kannalta myrskytuhot aiheuttavat samankaltaisia vahinkoja ja korjaustöitä. Tämän tietää Ilmatieteenlaitoksen myrskytutkija Mika Rantanen.

— Myrskyjen voimaa mitataan tuulen nopeuden avulla. Mittausperiaatteena on keskituulen nopeus kymmenen minuutin aikana. Tällä tavalla eri myrskyjen voimakkuutta voidaan myös vertailla.

Rantanen kertoo, että mittausasemia on Suomessa suhteellisen paljon. Siksi korkein maksimituulen nopeus millä tahansa mittausasemalla tuottaa melko vertailukelpoista tietoa.

— Esimerkiksi Tapani-myrskyn aikana vuonna 2011 tuulen nopeudeksi mitattiin 28,5 metriä sekunnissa. Aila-myrskyn aikana se oli 29,4 metriä sekunnissa, Aapelin aikana 32,5 metriä sekunnissa ja Einon aikana 27,0 metriä sekunnissa.

Tuulen nopeus ei ole kuitenkaan ainoa myrskyn luonteesta kertova asia. Tämän lisäksi mitataan tuulenpuuskien nopeutta. Puuskissa tuulen nopeus voi olla reilusti keskimääräistä tuulen nopeutta voimakkaampi.

— Yleensä juuri puuskat aiheuttavat suurimmat tuhot, Rantanen huomauttaa.

Tuulen puuska kestää vain hetken. Meteorologisesti se on "korkein kolmen sekunnin kestoinen tuuliarvo". Esimerkiksi Aila-myrskyn aikana tuulen nopeus puuskissa oli 35,3 metriä sekunnissa — siis huomattavasti enemmän kuin Aila-myrskyn keskituulen nopeus, joka oli 29,4 metriä sekunnissa. Aapelin aikana tuuli eteni puuskissa jopa 41,6 metriä sekunnissa, Einon aikana 32,9 metriä ja Tapanin aikana 35,8 metriä sekunnissa.

Rantanen muistuttaa, että meteorologisessa mielessä pelkkä tuulen nopeus kuvaa melko karkeasti myrskyn voimakkuutta. Myrskyjen tuhovoimaan vaikuttavat monet muutkin tekijät. Siksi pelkkä tuulen nopeuksien vertailu on usein jopa harhaanjohtavaa.

— Suurin myrskytuhoihin vaikuttava ympäristötekijä on maan routaisuus. Routa nimittäin ankkuroi puiden juuret tiukasti maahan ja estää puita kaatumasta. Siksi roudattomaan ajankohtaan osuva myrsky aiheuttaa enemmän tuhoa. Myös märässä ja vetisessä maaperässä kasvavat puut kaatuvat tuulen voimasta herkemmin kuin kuivassa maassa kasvavat puut.

Vuodenaikakin vaikuttaa siihen, miten puut kaatuilevat myrskyn voimasta. Jos puissa on lehtiä, lisäävät lehdet puiden pinta-alaa, jolloin tuuli pääse tarttumaan niihin herkemmin kuin lehdettömiin puihin. 

Tuulen suunnalla on väliä

Yleensä tuuli puhaltaa Suomea kohti lounaasta — Tanskan ja Hollannin suunnalta. Puut ovat tottuneet tähän ja ne ovat vahvistuneet kohtaamaan lounaistuulen. Jos myrsky puhaltaa koillisesta, voi lounaismyrskyä selvästi heikompi koillismyrsky saada aikaan yhtä suuria tuhoja kuin vahvempi lounaismyrsky.

— Koillisesta tai idästä puhaltavat myrskyt ovat kuitenkin harvinaisia Suomessa, Rantanen huomauttaa.

Myrskyn yhteydessä satava lumi tai nollan paikkeille asettunut lämpötila lisäävät myrskyn tuhovoimaa. Tuulen ja lumisateen yhteisvaikutus on Rantasen mukaan yleensä paljon tuhoisampi kuin tuulen ja vesisateen yhteisvaikutus tai sateettoman myrskyn vaikutukset.

— Lumikuorma puiden oksilla saa puut helpommin katkeamaan tai taipumaan sähköjohdoille, Rantanen pohtii.

#sähköverkot
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja