Blogit

Markkinat Omakynä Petra Pynnönen

Suomalaisen energiasektorin digiaika on Eurooppaa edellä

27.06.2024, kello 15:13

Sukelsin kuluneena keväänä Brysselin digikuplaan Energiateollisuus ry:n mahdollistamassa...

Markkinat Omakynä Hanna Höijer

Sukupolvien välisen yhteistyön merkitys kansainvälisessä ilmastopolitiikassa

12.06.2024, kello 13:36

Kello on 02.19 lauantaina 8.6.2024. Kirjoitan tätä hotellin sängyllä Saksan Bonnissa nukahtamisen...

Tuotanto Vieraskynä Justus Luokkanen

Kun jokin on valittava

10.06.2024, kello 12:09

Mistä lähteä avaamaan energia-asioita rouvalle, joka puhutteli minua lounastauolla? Hänen...

Kaukolämpöala kehitti uuden strategian

Näkijä, tekijä ja mahdollistaja

06.09.2023, kello 14:43

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Näkijä, tekijä ja mahdollistaja

Yhteiskunnan keskeisin tekijä ja asiakkaiden ensisijainen valinta — ei enempää eikä vähempää. Tätä suomalainen kaukolämpötoimiala haluaa olla. Tämän kertoo tuore Kaukolämpöalan kansallinen strategia 2030.

Kaukolämpöala on viimeisen päälle perinteinen insinööritoimiala. Tosin muutos ja murros ovat tehneet tehtävänsä. Toiminnan kärjessä eivät enää ole lämpötila- ja paine-eroista huolehtiminen, vaan mukaan on ilmaantunut kaikenlaista ”pehmoa”. Asiakkaiden tarpeista huolehtiminen, viestintä, vuorovaikutus, mielikuvat, kilpailukyky ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet saattavat aiheuttaa hämmennystä pitkän tien kulkijoille.

Kaukolämpöala on ehtinyt osoittaa vahvuutensa jo monta kertaa. Hiilidioksidipäästöjä olisi vähennettävä, uusiutuvan energian käyttöä olisi kasvatettava, energiatehokkuutta parannettava ja toimitusvarmuudesta olisi huolehdittava. Kaukolämmitys kykenee vastaamaan näihin kaikkiin haasteisiin.

Tuorein koitos oli Venäjän hyökkäyssodan käynnistämä energiakriisi. Se katkaisi monen kaukolämpöyrityksen polttoainetoimitukset Venäjältä ja nosti kaikenlaisen energian hintaa. Joustava ja ketterä kaukolämpöjärjestelmä kykeni kuitenkin mukautumaan. Monta iskua osui palleaan, mutta polttoaineita vaihtamalla kriisin vaikutukset eivät rusikoineet kaukolämpöasiakkaita täydellä teholla.

Tuleeko uutta säätelyä?

Kaukolämmitys on vahvasti paikallista toimintaa. Kaukolämpöverkot ovat aina alueellisia verkkoja. Ne eivät muodosta yhtenäistä valtakunnallista kantaverkkoa sähköverkkojen tapaan.

Kaukolämpöyritykset ovat myös hyvin erilaisia. Osa yrityksistä ei ole paljon nakkikioskia suurempia, osa toimii monessa suuressa kaupungissa.

Lämmön lähteetkin vaihtelevat. Joillakin alueilla uusiutuvan energian osuus on sata prosenttia, joissakin kaupungeissa kivihiiltä ja maakaasua käytetään yhä kohtuullisen paljon.

Kansainvälisen ilmastopolitiikan lonkerot ulottuvat kuitenkin jokaisen kaukolämpöyrityksen takapihalle. Geopoliittinen epävakaus, vihreän siirtymän rynnistys ja muut kaukaiselta tuntuvat asiat koskettavat suoraan tai välillisesti kaikkia. Energiakriisi esimerkiksi nosti energiaomavaraisuuden merkitystä.

— Huoltovarmuus ja toimitusvarmuus näkyvät uudessa kaukolämpöstrategiassa aikaisempaa korostuneempina, toteaa Ramboll Oy:n johtava asiantuntija Jouni Kivirinne.

Kaukolämpöalan kansallinen strategia 2030 syntyi Rambollin ja Kivirinteen johdolla.

Kivirinne huomauttaa, että poliitikkojen halu lisätä energia-alan kaltaisten välttämättömyystoimialojen säätelyä kasvaa, kun epävarmuus lisääntyy. Voidaanko markkinoihin enää luottaa epävarmoina aikoina?

Viiden teeman voimalla

Kaukolämpöstrategia tarkastelee maailmaa viiden teeman avulla. Hiilineutraali Suomi, huoltovarmuus, palvelumallit, kilpailukyky ja kaukolämmityksen asema Euroopan unionissa kattavat kansallisen ja kansainvälisen ulottuvuuden.

Suurin osa suomalaisen energia-alan säätelystä kirjoitetaan Brysselissä, josta direktiivien ja asetusten sisällöt siirtyvät kansalliseen lainsäädäntöön. Siksi lainsäädäntöön vaikuttaminen jo ideointivaiheessa estää ikävät yllätykset.

Miten kansainvälinen ilmastopolitiikka suhtautuu tulevaisuudessa biomassojen polttamiseen? Onko uusia kansallisia biopohjaisia veroja tiedossa? Entä miten eri toimialojen välinen yhteistyö, eli sektori-integraatio etenee?

Kivirinteen mielestä nämä ovat toimialaa läpileikkaavia suuria kysymyksiä, joihin on varauduttava. Vastauksia kysymyksiin ei ole vielä — ja vastausten sisällöt ovat arvoituksia.

— Aikaisemmin toimialan kvartaali oli 25 vuotta, nyt se on enää kymmenen vuotta. Kaukolämpöyritysten on oltava jatkuvasti ajan hermolla, jotta ei kävisi hullusti.

Strategian teemojen yhteinen nimittäjä on kaukolämmityksen kilpailukyvyn varmistaminen. Kaukolämmitys ei voi täyttää sille asetettuja odotuksia, jos toiminta ei ole taloudellisesti kannattavaa.

— Kaukolämmityksen kilpailukykyyn vaikuttaa se, mitä säädösmaailmassa tapahtuu. Kaukolämmitys kilpailee lämmitysmarkkinoilla muiden lämmitysmuotojen kanssa. Siksi on pidettävä huolta siitä, että esimerkiksi rakennusmääräykset kohtelevat eri lämmitysmuotoja oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti, Kivirinne huomauttaa.

Viestintä ei jätä rauhaan

Strategiassa korostuu viestinnän tarve. Hyvät asiat ja hienot teot unohtuvat, jos asiakkaat, kansalaiset ja päättäjät eivät tiedä, mitä kaukolämpöyritykset touhuavat.

— Strategiseen viestintään on panostettava, Kivirinne huomauttaa.

Asiakkuuksien luominen edellyttää viestintää, samoin asiakkaiden sitouttaminen. Viestintä tarvitaan tätäkin enemmän, mikäli mielitään saada asiakkaat mukaan kehittämään kaukolämpötuotteita.

— Monet strategian teemoista tuntuvat ammattilaisten näkökulmasta itsestään selviltä. Suurelle yleisölle, sidosryhmille ja päättäjille niitä on kuitenkin avattava — selitettävä. Moni asia kulminoituu viestintään, jota varten tarvittaisiin oma strategia.

Viestinnässä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa aloitteelliset toimijat ovat vahvoilla. Miksi jättää esimerkiksi kestävän biomassan käyttöön liittyvät aloitteet tai sähkön ja lämmön yhteistuotannon kohtalon käsittely muille? Aloitteentekijä pääsee johtamaan keskustelua — jälkijunaan hypännyt saa selittäjän roolin.

Mikään ei ole enää kuin ennen

Kaukolämpöalan on opittava sietämään. Sietokykyä tarvitaan, kun kivet ja männynkävyt ovat jatkuvassa liikkeessä. Vihreä siirtymä kiihtyy, energiamarkkinoille ilmaantuu epävakautta ja geopoliittinen asetelma on kireä. Tyyntä ei ole edes myrskyn edellä, kun energia-ala kulkee puhurista toiseen.

Kriisiä seuraa todennäköisesti uusi kriisi tai vanha kriisi jää hetkeksi lymyilemään tyynen pinnan alle. Kauanko päättäjät ja kansalaiset sietävät epävakautta? Markkinasääntely voi nousta siedätyslääkkeeksi, mikä päättäjien kantti ei enää kestä. Säätely vie nopeasti elintilaa markkinaehtoiselta toiminnalta.

Kaukolämpöalan kansallinen strategia 2030 kannustaa kaikkia energia-alan toimijoita tiiviiseen yhteystyöhön sektori-integraation hengessä. Tiivis yhteistyö lisää energiajärjestelmän joustavuutta, kun energiaverkot yhdistävät tuottajat, joustavat resurssit ja toimijat avoimille markkinoille. Siksi kaikista energiaverkoista on pidettävä hyvää huolta.

Onko uusiutuvan energian käytön lisääminen laskettu liiaksi biomassojen käytön varaan? Ainakin biomassojen käyttöön kohdistuu jo kovia paineita. Luontokatoa torjuvat pelkäävät, että ankara biomassojen käyttö heikentää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Osa taas haluaisi päästä eroon kaikenlaisesta polttamisesta — myös biomassojen polttamisesta. Johtaako tämä siihen, että biomassojen polttaminen ajetaan päästökaupan piiriin tai että bioenergian käyttöä ryhdytään verottamaan.

Taas yksi epävarmuustekijä, joka pistää miettimään.

Muutos on enemmän kuin pysyvää, vaikka tämä kuulostaakin kliseiseltä. ”Mikään ei ole enää niin kuin ennen” ei kuulostaa yhtään raikkaammalta, vaikka sekin on niin totta.

 

Fakta puhuu ja vaikuttaa

Insinöörit arvostavat numeroita ja faktoja. Niitä energiatoimialalla piisaa, kun tilastoja nikkaroidaan moneen eri lähtöön. Kaukolämpöstrategian mukaan alan tilastointia olisi syytä kehittää, jotta tietopohjainen viestintä saisi tukea.

Tilastojen avulla voidaan osoittaa esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentyminen tai hukkalämpöjen kaltaisten energialähteiden rynnistys. Tämä kaikki edellyttää viestintää, kykyä jalostaa numerot ymmärrettävään muotoon ja haluja vuoropuheluun ympäröivän maailman kanssa.

Kun huoltovarmuus ja toimitusvarmuus nousevat aikaisempaa merkittävämpään asemaan, on niidenkin käsittely viestinnällinen juttu — taas kerran. Suomalainen huoltovarmuusjärjestelmä edellyttää luontaisesti varautumista suurhäiriötilanteisiin. Töitä siis tehdään joka tapauksessa ja on tehty jo vuosia.

Kivirinne huomauttaa, että huoltovarmuus on kaukolämpötuotteeseen sisäänrakennettu ominaisuus — aika kiva ja positiivinen piirre, loistava viestinnällinen aihe.

Huoltovarmuudesta huolehtiminen on yhteiskuntavastuun kantamista. Moni muutos kohdistuu myös huoltovarmuuteen, mikä aiheuttaa kaukolämpöyrityksille lisää työtä. Kun turve häipyy markkinoilta, katoaa turveosaaminen ja turveinfrastruktuuri. Tulevaisuuden huoltovarmuusvarastot olisi perustettava yhä enemmän puuenergian varaan.

Läpinäkyvyyttä hinnoitteluun

Hinta on energiatuotteiden käyttäjille vuodesta toisen tärkein tekijä. Hinnankorotukset ärsyttävät ja herättävät epäilyjä. Hintakilpailukykyyn panostaminen, hinnoittelun läpinäkyvyys ja hintakehityksen ennustettavuus lisäävät kuitenkin asiakkaiden ymmärrystä, kaukolämpöstrategia huomauttaa.

Tulevista suunnitelmista viestiminen ajoissa auttaa asiakkaita ymmärtämään, mitkä kaikki seikat vaikuttavat kaukolämmön hintaan. Kilpailevien lämmitysmuotojen kustannustason seuraaminen taas auttaa yrityksiä hahmottamaan kilpailutilannetta lämmitystapamarkkinoilla.

Kaukolämpöstrategian tavoitteena on nostaa kaukolämmitys Suomen kilpailukykyisimmäksi energiaratkaisuksi. Tärkeimpinä toimina ovat hukkalämpöjen hyödyntäminen ja kaukolämpötuotteiden tuoma lisäarvo asiakkaille.

Kansallista näkemystä kaivataan

Euroopan unionissa kaukolämmitys ei ole kovin tuttu asia. Kaukolämmitystä harrastetaan lähinnä Pohjoismaissa, entisen Itä-Euroopan maissa ja Itämeren rantavaltioissa. Strategia arvioi, että Suomella on hyvät edellytykset nousta kaukolämmityksen edelläkävijäksi unionissa ja hankkia energiapoliittisia sympatioista muista EU-maista.

Kansainvälisen vaikuttamisen eväiksi tarvitaan kuitenkin kokonaisvaltainen kansallinen näkemys siitä, mitä kaukolämmitys on ja miten kaukolämmityksen avulla voidaan edistää ilmastotavoitteiden toteutumista.

Kun kansallinen näkemys on selvillä, voidaan pohjoismaiden kanssa laatia eurooppalainen kaukolämpövisio ja tiekartta. Tämän jälkeen on helpompi marssia Brysselin pöytiin myymään kaukolämmityksen ihanuutta.

EU-vaikuttamista ei voi sovi väheksyä. Riskinä on, että hyvä järjestelmä jää muiden asioiden jalkoihin. Kaukolämmön rooli kaipaa tunnustamista erityisesti ilmastopolitiikan välineenä, strategia huomauttaa: on huudettava sutena susien joukossa, mutta kovempaa kuin muut.

Kaukolämpöstrategian voi ladata kokonaisuudessaan täältä.

#kaukolämpö
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja