Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia lausuntokierroksella

Päästöt ja nielut tasapainoon

04.05.2022, kello 15:01

Teksti Petri Sallinen

Päästöt ja nielut tasapainoon

Millä tavalla Suomi saavuttaa päästövähennystavoitteensa? Miten valitut keinot vaikuttavat ja mitä lysti maksaa? Näihin kysymyksiin vastaa tuore kansallinen ilmasto- ja energiastrategia.

Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia valmistui tällä kertaa poikkeuksellisella tavalla ja poikkeuksellisissa olosuhteissa. Se julkaistiin vasta hallituskauden loppumetreillä Ukrainan sodan varjossa.

— Nyt julkaistu kansallinen ilmasto- ja energiastrategia ei ole pelkkä strategia, vaan kattava toimenpideohjelma, jonka avulla Suomen ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita suunnataan kohti vuotta 2035, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen.

Strategia kattaa kaikki Suomen alueella syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Taustalla vaikuttavat myös esimerkiksi maankäyttösektoria koskevat linjaukset, vaikka laajemmin niitä käsitellään muissa yhteyksissä.

Huttunen huomauttaa, että viime kädessä kyseessä on kasvihuonekaasupäästöjen ja nielujen välinen tasapainotila. Suomen alueella syntyvät päästöt eivät suinkaan lopu, mutta esimerkiksi metsien kasvu sitoo osan ilmakehään päästetystä hiilidioksidista. Oleellista on siis vähentää päästöjä ja lisätä päästöjä imeviä nieluja, kunnes tasapaino saavutetaan.

— Strategian tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä, Huttunen toteaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että silloin suomalaisten toiminta ei lisäisi haitallisten kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Jos ja kun päästöjä syntyy, niin nielujen on kyettävä sitomaan hiilidioksidia ilmakehästä vähintään päästöjä vastaava määrä. Kun tavoite on saavutettu, on seuraava vaihe hiilinegatiivisuus.

Skenaariot apuna

Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia perustuu vaihtoehtoisiin skenaarioihin. Niiden avulla voi hahmottaa kehityskulkuja ja niiden avulla voidaan arvioida erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuutta. Mitä esimerkiksi tapahtuu silloin, jos ilmastopolitiikkaa jatketaan nykyisillä toimilla.

— Strategia sisältää eri toimenpiteiden vaikuttavuusarviot ja kustannusvaikutukset, kuten hyvän strategian pitääkin sisältää, Huttunen toteaa.

Nimensä mukaisesti ilmasto- ja energiastrategia on kansallinen. Tästä huolimatta kansallinen strategia sisältää myös Euroopan unionin Suomelle asettamat tavoitteet ja velvoitteet.

Tähän asti Suomen on ollut helppo sisällyttää unionista vyöryvät tavoitteet osaksi kansallista strategiaa. Tämänkertaisessa strategiatyössä tämä ei enää kaikilta osin onnistunut.

— Euroopan unionin Suomelle asettamaa energiansäästövelvoitetta ei onnistuttu sisällyttämään kansalliseen strategiaan. Tässä tapauksessa vastakkain ovat päästöjen vähentäminen ja energian käytön vähentäminen.

Kun Suomi sähköistyy, kasvaa kansakunnan energiaintensiivisyys. Päästöt kuitenkin vähenevät, kun fossiilienergian käyttö korvautuu päästöttömällä sähköllä.

Ukrainan sodan seuraukset näkyvät strategiassa, mutta skenaariolaskelmia ei näiltä osin kyetty päivittämään. Suuressa kuvassa ja pitkällä aikavälillä kyse on kuitenkin toimitusvarmuudesta, huoltovarmuudesta ja fossiilitaloudesta irtautumisesta.

— Tällä hetkellä korostuu tarve irtautua venäläisestä fossiilienergiasta, mutta pidemmällä aikavälillä kaikenlaisesta fossiilitaloudesta irtautuminen vähentää riippuvuuksia, Huttunen toteaa.

Pitkän kaavan kautta

Tällä kertaa hallitus väänsi pitkään ja hartaasti kansallista ilmasto- ja energiapoliittista strategiaansa. Matkan varrella hallitus ehti jo päättää useista yksittäisistä ilmasto- ja energiapoliittisista toimista.

— Strategia valmistui pitkän kaavan kautta, kun matkan varrella ilmaantui runsaasti uusia linjauksia, jotka haluttiin mukaan, työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen kertoo.

Viime syksynä alkaneen energiahintakriisin ja Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät korostuneesti huoltovarmuusasioiden käsittelyssä.

Kun strategiaa toteutetaan, arvostaa Huttunen teknologianeutraaleita ja markkinaehtoisia keinoja. Painopiste on teollisuuden ja liikenteen päästöjen vähentämisessä.

 

Teollisuuden päästöt ratkaisevat

Huttusen mielestä ilmastopolitiikan ratkaisevin askel on teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tässäkin kyseessä on teollisuusprosessien sähköistäminen.

— Pelkästään Raahen terästehtaan ja Nesteen Kilpilahden öljynjalostamon päästöjen leikkaaminen olisivat valtava askel suomalaisen teollisuuden päästöjen vähentämisessä, Huttunen toteaa.

Energiasektori sen sijaan on menossa jo vauhdilla kohtia maalia. Suomalaisesta sähköntuotannosta yli 80 prosenttia on jo päästötöntä. Kun Olkiluodon kolmas ydinvoimalaitos ensi syksynä tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon täydellä teholla, ylittää päästöttömän sähköntuotannon osuus jo yli 90 prosenttia. Kaukolämmön tuotannossa on meneillään samanlainen kehitys.

— Liikenteen puhdistamista varten on olemassa hyvät suunnitelmat, mutta toimia vielä tarvitaan, Huttunen huomauttaa.

Fennovoima ei mukana

Fennovoiman ydinvoimalaitoshanketta kansallisen ilmasto- ja energiastrategian skenaarioissa ei otettu huomioon. Sen sijaan Loviisan ydinvoimalaitoksen käytön jatkaminen sisältyy strategian linjauksiin.

— Loviisan laitokselle haettu jatkoaika kompensoi hyvin epävarman Fennovoima-hankkeen jättämän aukon, Huttunen toteaa.

Uutuutena aikaisempiin strategioihin verrattuna on vetytalous. Huttusen mielestä vetytaloutta koskevat kappaleet toimivat myös itsenäisenä kansallisena vetytalousstrategiana.

Hallituksen esitys kansalliseksi ilmasto- ja energiastrategiaksi on lausuntokierroksella 18.5. asti. Hallitus antaa strategian selontekona eduskunnalla syksyllä.

Huttunen puhui strategiasta Energiateollisuus ry:n webinaarissa 4.5.2022.

#energiatalous #energiaturvallisuus
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja