Kunnallisvaaliwebinaari pohti bioenergian käyttöä

Polttaminen säilyttää asemansa

28.05.2021, kello 15:18

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto / Eduskunnan kuvapalvelu

Polttaminen säilyttää asemansa

Bioenergia korvaa yhä enemmän fossiilisia polttoaineita, mutta bioenergiaa poltetaan vielä pitkään. Näin arvioi kristillisdemokraattien, perussuomalaisten, sosialidemokraattien ja vihreiden kansanedustajista muodostunut kunnallisvaaliwebinaari.

Onko biomassojen polttamiseen perustuva energiantuotanto kestävällä pohjalla? Polttamatta paras -kunnallisvaaliwebinaariin osallistuneiden kansanedustajien mielestä biomassojen polttaminen jatkuu vielä pitkään.

— Puunjalostusteollisuuden sivuvirrat kannattaa ehdottomasti hyödyntää lämmöntuotannossa — etenkin haja-asutusalueilla, toteaa kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman.

Oulusta kotoisin oleva vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko on samoilla linjoilla. Oulu sijaitsee turvetuotantoalueella ja kaupungin omistamalla energiayhtiöllä on pitkät perinteet biomassojen ja turpeen polttamisesta.


Vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko arvelee
bioenergian polttamisen säilyttävän asemansa
vielä pitkään ylimenokauden ratkaisuna.

 

— Kiinteistöjen lämmöntarve vähenee, kun energiatehokkuus paranee. Bioenergian polttamisella on kuitenkin myös tulevaisuudessa merkittävä rooli. Polttaminen voidaan sovittaa ilmastotavoitteisiin ja politiikkatoimilla voidaan nopeuttaa polttamiseen perustuvien tekniikoiden korvautumista muilla keinoilla.

Pitkon mielestä hyvät biopolttokattilat auttavat selviämään murroksen yli.

— Oleellisempaa on korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä bioenergialla. Samalla on syytä tarkastella kriittisesti poltettavaksi päätyvien puujakeiden käyttökelpoisuutta muissa kohteissa. Voidaanko niillä esimerkiksi korvata muovien käyttöä. Turpeen energiankäytöstä luopuminen taas voidaan toteuttaa hallitusti.

Kansanedustaja Sakari Puisto kertoo perussuomalaisten suhtautuvan positiivisesti bioenergian polttamiseen.

— Bioenergia on kotimaista ja sen käyttö parantaa energiaomavaraisuutta. Kaikenlainen polttaminen aiheuttaa kuitenkin päästöjä ja samalla olisi pidettävä huoli siitä, että poltettavaksi ei päädy jalostuskelpoista puuta.

Näistä syistä vaihtoehtoiset uudet tekniikat kiinnostavat Puistoa. Esimerkiksi geoterminen lämpö tai pienydinvoima olisivat hyviä keinoja korvata polttamiseen perustuvia menetelmiä.

— Energia-alan pitkät investointisyklit on kuitenkin muistettava ottaa huomioon, kun päätöksiä tehdään.


Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto
pitää kotimaisuutta bioenergian tärkeimpänä
vahvuutena.
 

SDP:n kansanedustaja Riitta Mäkinen korostaa myös vaihtoehtoisten teknologioiden merkitystä. Tästä huolimatta hän tukee polttamiseen perustuvan bioenergian käyttöä.

— Kunnat voivat vaikuttaa omistamiensa energiayhtiöiden kautta siihen, minkälaisia lämmöntuotantoratkaisuita alueilla käytetään. Taloudelliset paineet ovat kuitenkin kovia, koska uudet teknologiat edellyttävät investointeja.

Östmanin mielestä kyseessä on uusien teknologioiden välinen kilpailu. Tosin voittajaa on vaikea ennustaa tilanteessa, jossa teknologiat kehittyvät koko ajan.

— Vielä kymmenen vuotta sitten puun polttaminen oli hyvin vihreä valinta. Oleellista ohjauksessa on kuitenkin teknologianeutraalius.

Ei yksin kuntien päätösvallassa

Merkittävä osa suomalaisista energiayhtiöistä on kuntien omistamia. Omistajaohjauksella ja kunnallisella päätöksenteolla voidaan tehdä jotain, mutta ei kaikkea. Energiayhtiöiden viitekehys on kuntataloutta laajempi.


Kansanedustaja Riitta Mäkinen (SDP) korostaa
uusien vaihtoehtoisten teknologioiden merkitystä.
 

Jenni Pitko arvelee, että tulevaisuuden energiainvestointien rahoittamisessa korostuu ”hiiliriski”. Tämä tarkoittaa sitä, että rahoitus ohjautuu yhä enemmän päästöttömiin kohteisiin. Tähän suuntaan kehitystä ohjaa myös Euroopan unioni.

— Kaukolämpöinvestointien rahoittamiseen vaikuttaa yhä enemmän se, onko yhtiöille tarjolla päästöttömiä energialähteitä. Entä jos ei ole — silloin rahoituksen hinta voi olla korkeampi.

Valtiollisella päätöksenteolla voidaan kuitenkin helpottaa energiayhtiöiden elämää. Esimerkiksi suurten lämpöpumppujen sähköveron alentaminen parantaa lämpöpumppuihin perustuvan kaukolämmön kilpailukykyä ja puhtaan sähkön hyödyntämistä lämmön tuotannossa. Öljylämmityksen tapporaha taas ohjaa pois kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä.

SDP:n Mäkinen pitää öljylämmityksen tapporahaa hyvänä ratkaisuna. Tuen avulla vanhat öljylämmitysjärjestelmät muuntuvat kivutta maalämpöjärjestelmiksi.

— Valtio voi toimillaan auttaa uusien teknologioiden markkinoille pääsyssä. T&K-tuet ja suomalainen osaaminen ovat hyvä yhdistelmä. Ilman näitä vetytalouden kaltaiset suuret hankkeet eivät saa riittävästi vauhtia.

Perussuomalaisten Sakari Puisto ajattelee samalla tavalla.

— Tuotekehitys ja standardisoiminen ovat avainasemassa. Näitä tarvitaan esimerkiksi pienydinvoiman kaupallistamisessa.


Kristillisdemokraattien Peter Östman on innos-
tunut suomalaisesta kaukolämpöjärjestelmästä.
Se sopisi malliksi mullekin.
 

Kaukolämpö kelpaa malliksi

Kiinteistöjen lämmittämisessä vastakkain ovat usein keskitetty kaukolämpöjärjestelmä ja kiinteistökohtaiset lämmitysratkaisut. Koska yli 90 prosenttia kaukolämpöyhtiöistä on kuntien omistamia, voivat kunnat asemakaavaratkaisuilla tukea kaukolämmön alueellista asemaa. Siksi vastakkain ovat myös poliittinen ohjaus ja markkinaehtoisuus. Kukaan kansanedustajista ei kuitenkaan innostu kaukolämmityksen aseman vahvistamisesta poliittisen ohjauksen avulla.

— Kiinteistön rakentaja päättää rakennuksen lämmitysmuodosta, kunta ei voi pakottaa rakentajaa, vihreiden Pitko huomauttaa.

Kristillisdemokraattien Östman on enemmän kuin innostunut suomalaisesta kaukolämpöjärjestelmästä. Hänen mielestään se kelpaisi malliksi ulkomaille.

Perussuomalaisten Puisto ennustaa kaukolämmityksen säilyttävän asemansa, mutta samalla kaukolämpöverkkojen luonne muuttuu.

— Kaukolämpöverkoista voi muodostua ”energia-alustoja”, joiden avulla voidaan toteuttaa monenlaisia asioita. Lämmönlähteeksi kelpaavat kaikki tunnetut uusiutuvan energian muodot ja älytekniikan avulla verkkojen käyttö tehostuu.

SDP:n Mäkinen on tyytyväinen kaukolämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjen nopeaan vähentymiseen. Kehitys korostaa kaukolämmityksen merkitystä ja mahdollisuuksia. Oleellista olisi luoda poliittisilla päätöksillä yhtiöille hyvät toimintaedellytykset.

— Kaukolämpöverkot ja kaukolämpöjärjestelmä ovat merkittävä taloudellinen panostus, jota kannattaa hyödyntää maksimaalisesti. Sitä paitsi monien uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen edellytys on toimiva kaukolämpöverkko, vihreiden Pitko huomauttaa.

—Kaukolämmitys on ennen kaikkea kaupunkien ja taajamien lämmitysmuoto. Muualla tarvitaan kiinteistökohtaisia lämmitysjärjestelmiä.

Polttamatta paras -kunnallisvaaliwebinaarin järjestivät Bioenergia ry ja Energiateollisuus ry. Webinaarin toinen osa järjestetään 2.6. klo 15.00. Silloin paneelissa ovat mukana kansanedustajat Eeva Kalli (Keskusta), Merja Kyllönen (Vasemmistoliitto), Kai Mykkänen (Kokoomus) ja Joakim Strand (RKP). Webinaari on maksuton ja siihen voit ilmoittautua täällä.

#energia ja asiakas #ilmastopolitiikka
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja