Energiatehokkuussopimukset 2017–2025

Porkkana vie perille

25.11.2021, kello 12:48

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Porkkana vie perille

Energiaa säästyy, kannattavuus kohenee ja ilmasto kiittää. Tähän ovat ohjanneet Suomessa käytössä olevat vapaaehtoiset toimialakohtaiset energiatehokkuussopimukset. Energiaa säästyy vuosittain yli kaksi terawattituntia ja ilmastopäästöt vähenevät kahdella miljoonalla tonnilla.

Toimialojen vapaaehtoiset energiansäästösopimukset ovat keino vastata Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksiin. Sopimustoiminta alkoi Suomessa jo 1990-luvun lopulla.

— Vapaaehtoisuuteen perustuva sopimustoiminta on ainutlaatuista Euroopan unionissa. Suomessa vapaaehtoisten sopimusten käytöstä vallitsee laaja konsensus. Vaihtoehto olisi valtion koordinoima velvoiteohjelma, joka määrittelisi sallitut toimenpiteet, niiden toteuttajat ja kohderyhmät, toteaa Energiateollisuus ry:n asiantuntija Sirpa Leino.

Vapaaehtoinen sopimistoiminta on kuin porkkana. Yritykset toteuttavat omista lähtökohdistaan energiatehokkuutta parantavia investointeja. Kun energiaa säästyy, säästyy myös rahaa.

— EU-komissio on tunnustanut suomalaisten valitseman menettelytavan tehokkuuden ja tulokset. Edellytyksenä on kuitenkin toimien tarkka seuranta ja raportointi. Ne aiheuttavat jonkin verran lisätyötä yrityksille, Leino huomauttaa.

Suomessa energiatehokkuusinvestointien toteutumista vauhditetaan energiatukien avulla. Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämät tuet ovat hankekohtaisia. Yleensä tukea saa vähän enemmän, jos hakija on liittynyt energiatehokkuussopimukseen.

Energiayrityksen luontainen tapa

Energia-ala on ollut alusta asti mukana sopimustoiminnassa. Leino huomauttaa, että energiatehokkuusajattelu on ollut aina luontaista energia-alan yrityksille.

— Energiatehokkuus paranee aina, kun tekniikkaa uusitaan ja kun mietitään tehokkaampia tapoja tuottaa energiaa.

Toinen energia-alalle ominainen ilmiö on asiakkaiden kanssa toteutettavat energiatehokkuushankkeet. Niiden avulla saavutettu energiansäästö ei kuitenkaan näy raportoinnissa säästyneinä kilowattitunteina.

— Energiayhtiöt opastavat, neuvovat ja ohjaavat asiakkaitaan energian käyttöön liittyvissä asioissa ja hankinnoissa, Leino kertoo.

Opastus ja neuvonta ovat jalostuneet myös energiapalvelutuotteiksi. Esimerkiksi moderniin älytekniikkaan perustuvilla laiteilla ja niihin liitetyllä palvelukonseptilla energiayhtiön asiakas voi optimoida energiankäyttöään markkinoilla tapahtuvien hintavaihteluiden ohjaamana.

— Asiakasneuvonnan säästövaikutuksiksi arvioidaan noin terawattitunti vuodessa, Leino huomauttaa.

Matkan varrella yhteiskunnan suhtautuminen energiansäästöön on muuttunut jonkin verran. Sitä mukaa kun yhteiskunta sähköistyy, ei energiansäästössä ole enää kyse suoranaisesti sähkön säästämisestä.

— Sähkö korvaa usein tehottomampia energiamuotoja. Sähkön käyttö kasvaa, mutta kokonaisenergiankulutus vähenee, Leino huomauttaa.

Energia-alalla muutos näkyy selvimmin lämmön tuotannossa. Polttamiseen perustuvien energiaraaka-aineiden käyttö vähenee, kun myös puhtaasta sähköstä on noussut tapa tuottaa kaukolämpöä. Tämä vähentää kaukolämmön tuotannon hiilipäästöjä välittömästi.

 

Lämmöntuotanto painottuu

Sopimustoiminnan ansiosta energiaa säästyi 8,9 terawattituntia vuosien 2017–2020 välisenä aikana. Energia-alan lisäksi säästötoimiin osallistuivat monet teollisuustoimialat, kuntasektori, palveluala ja kiinteistöala. Energia-alan osuus sopimuskauden säästöistä oli vajaat 27 prosenttia.

Lähes 80 prosenttia energiatehokkuustoimista kohdistui lämmön ja polttoaineiden käyttöön. Lopuilla toimilla niistettiin sähkön käyttöä.

Suurimmat säästöt syntyivät energiavaltaisessa teollisuudessa — reilut 5100 gigawattituntia. Kakkoseksi nousi energiatoimiala vajaan 2400 gigawattitunnin säästöosuudella. Säästöjen ansiosta teollisuuden energiakustannuksista leikkautuu vuosittain reilut 200 miljoonaa euroa ja energiatoimialan kuluista vajaat 60 miljoonaa euroa.

Energia-alan säästötoimet poikkeavat selvästi muiden toimialojen toteuttamista toimista. 96 prosenttia energia-alan energiatehokkuustoimista kohdistui lämmöntuotantoon ja polttoaineiden käyttöön. Painotus palvelee hyvin Suomen ilmastopolitiikan toteuttamista, koska toimenpiteillä vauhditetaan myös kaukolämmön tuotannon päästöjen vähenemistä.

Energia-ala investoi yli 230 miljoonaa

Kaikki sopimustoiminnassa mukana olevat toimialat investoivat energiatehokkuuden parantamiseen yhteensä 764 miljoonaa euroa vuosien 2017 ja 2020 välisenä aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö tuki investointeja yhteensä 78 miljoonalla eurolla.

Energia-alan yritykset ja energiapalveluita tuottavat yritykset investoivat yhteensä 234 miljoonaa eurona energiatehokkuuden parantamiseen. Näillä investoinneilla saavutetaan vuosittain 56 miljoonan säästöt. Energiasektorin hiilidioksidipäästöt taas vähenevät investointien seurauksena 544 000 tonnilla joka vuosi.

Sähköntuotannossa sopimuskauden energiatehokkuustavoitteet on saavutettu 77-prosenttisesti. Primäärienergiankäytön vähentämisessä tavoite sen sijaan on jo ylitetty reippaasti. Lämmöntuotannon polttoainekäytössä 82 prosenttia tavoitteista on saavutettu.

Energia-alan yrityksistä energiatehokkuussopimustoimintaan on liittynyt 133 yritystä, joilla on yhteensä 302 toimipistettä. Nyt meneillään oleva sopimuskausi päättyy vuonna 2025.

#energia ja asiakas
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja