EU-vaalit 2024, osa 8

RKP: Päästökaupan tuotot ympäristökohteisiin

29.05.2024, kello 12:23

Teksti Jukka Relander | Kuva Scanstockphoto

Ruotsalainen kansanpuolue on yhden mepin puolue, joka taistelee paikastaan Euroopan parlamentissa. Puolueen ainoa meppi Nils Torvalds ei lähtenyt ehdolle. Mahdollisesta paikasta Brysselissä taistelevat Eva Biaudet ja puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.  

Suhtautuminen hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa heijastuu vaaliasetelmiin kahdellakin tavalla. Kyselyissä RKP:n kannatus on alamaissa, jopa alle kriittisen neljän prosentin johtuen hallitusyhteistyön aiheuttamista hygieenisistä haasteista etelärannikon ruotsinkielisille.

Ruotsalaiset saattavat menettää ainoan paikkansa. Samalla eurovaalit ovat linjavaalit. Helsinkiläinen Eva Biaudet on ollut hallitusyhteistyön vastaisen sisäisen opposition kärkinimi, ja toisena pääehdokkaana on hallitusyhteistyön pääarkkitehti, ministeri ja puolueen puheenjohtaja Henriksson. Hallitusyhteistyö taitaa tosin hänellekin aiheuttaa vähintäänkin atooppista ihottumaa. Ministerinä istuvan hallituspuolueen puheenjohtajan lähteminen ehdolle Brysseliin on aika ainutlaatuista.  

RKP on vuosien saatossa mahtunut hallitukseen kepulaisten, demareiden, kokoomuksen, vihreiden, kommunistien ja SMP:n kanssa. Nykyinen sisäinen jakautuminen on sen historiassa harvinaista. Kyky yhteistyöhön eri poliittisten suuntausten kanssa on mahdollistanut tehokkaan kielipolitiikan, kaiken muun politiikan kustannuksella. Kieli onkin ainoa yhdistävä tekijä puolueessa, jonka kannattajat koostuvat rannikon kalastajista, Pohjanmaan viljelijöistä ja turkistarhaajista, Kaivopuiston kapitalisteista, kaupunkien koulutetuista liberaaleista, vasemmistoon ja vihreisiin kallellaan olevasta kulttuuriväestä ja Mannerheimin perintöä ylläpitävistä konservatiiveista.  

Kannattajakunnan hajanaisuus näkyy myös puolueen hallitusohjelmassa ja Energiauutisten esittämiin kysymyksiin annetuissa vastauksissa. Puolue kannattaa energiariippumattomuutta, vihreää siirtymää, fossiileista luopumista ja uusiutuvan energian lisärakentamista. Se haluaa vihreän siirtymän mahdollistamia investointeja, myös teknologiset investoinnit olisivat mycket bra.

RKP kannattaa päästökauppaa, EU:n uusien ilmastotavoitteiden asettamista vuodelle 2040 ja nollapäästöjä vuodelle 2050. Muista poliittisista ryhmistä poikkeava ehdotus on se, että päästökaupan tuotot ohjattaisiin ympäristö-, kehitys ja ilmastotyön rahoittamiseen.  

Toisin kuin hallituksessa, vaaliohjelmassaan RKP puhuu vihreästä siirtymästä. Pesäeroa perussuomalaisiin otetaan myös vähemmistöpolitiikassa ja suhteessa kehitysyhteistyöhön.  

RKP:n mukaan on tärkeää, että myös EU investoi uusiin innovaatioihin koskien energian infrastruktuuria. Sähköverkkoja on syytä kehittää, jotta ne mahdollistavat Euroopan sähköistymisen. Energiantuotannossa puolue korostaa kotimaisuutta myös silloin, kun kotimaa on Eurooppa.

RKP:n energiavisio on teknologianeutraali ympäristötavoitteiden sallimissa rajoissa. Teknologianeutraaliudella tarkoitetaan näissä yhteyksissä ydinvoimaa, jota selkeä enemmistö ruotsinkielisistä kannattaakin. Vuoden 2023 lokakuussa tehdyssä energia-asennetutkimuksessa RKP:n äänestäjät olivat innokkaimpia ydinvoiman tukijoita kokoomuslaisten ja perussuomalaisten jälkeen.  

Energiateollisuuden tavoin myös RKP uskoo siihen, että uusiutuvalle energialle perustuva järjestelmä on pitkässä juoksussa luotettavampi ja kestävämpi kuin fossiiliseen energiaan perustuva. Oikeastaan tämä on jo tapahtuneen toteamista. Fossiilisista polttoaineista ei todellakaan voi enää puhua minkäänlaisena energiajärjestelmän perustana, ellei sitten liikenteessä. Sen sähköistämisestä RKP:lla ei ole vahvaa vaalilinjausta.  

RKP:n poliittiseen päätavoitteeseen voi varmaankin moni energia-alalla yhtyä. Puolueen mukaan ”Suomen ja EU:n tulee jatkaa toimiaan päästöjen vähentämiseksi asettamalla tiukkoja päästörajoja ja tavoitteita, tukemalla vihreää teknologiaa ja edistämällä kestäviä ratkaisuja kaikilla aloilla. Meidän tulee varmistaa, että kaikki jäsenmaat sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja toimiin.”. Niinpä.

EU-vaalit 2024 -sarjassa aikaisemmin ilmestyneet jutut:

Puolustus ja turvallisuus ylitse muiden, osa 1

Suomesta mallia Keski-Euroopalle, osa 2

Vaalit epävarmassa Euroopassa, osa 3

Parlamentti järjestäytyy ryhmiin, osa 4

Miltä näyttää eurooppalainen politiikka, osa 5

Miten käy vihreän siirtymän, osa 6

SDP: Verkot, ydinvoima ja uusiutuvat, osa 7

#energia ja Eurooppa #energiapolitiikka