Osaajapula uhkaa

Haussa hyvät tekijät

15.06.2021, kello 12:54

Teksti Vesa Ville Mattila | Kuva Scanstockphoto

Haussa hyvät tekijät

Osaajapula uhkaa myös energia-alaa. Tulevaisuuden osaajia kasvaa kouluissa ja oppilaitoksissa, mutta ilman alan aktiivisuutta heitä ei energiayhtiöihin saada.

Yhteiskunnan sähköistyminen ja kehitys kohti hiiletöntä tulevaisuutta yhdessä muun murroksen kanssa edellyttävät energia-alalle tekijöitä ja heiltä uudenlaisia taitoja. Vaikka sähköala on säilyttänyt suosionsa ammatillisessa koulutuksessa, energiayhtiöt eivät nuoria kiinnosta.

Energiateollisuus ry:n johtaja Janne Kerttula pitää yhtälöä huolestuttavana — hyvästä lähtökohdasta huolimatta.

— Energiaratkaisut nousevat tänä päivänä hyvin esille ja niiden nähdään kuuluvan yhteiskunnan ytimeen. Lisäksi Suomella on pitkä ja arvostettu perinne energiateknologiassa esimerkiksi voimalaitosratkaisuineen.

Energiayhtiöiden jokapäiväinen tekeminen tahtoo kuitenkin jäädä epäselväksi erityisesti nuorille. Eikä teknologian kehittymisen kaikkia vaikutuksia alalle vielä tiedetä. Alan ammattilaisten tulevaisuudesta toki jotain jo osataan sanoa.

— Insinöörien ja asentajien rinnalla energia-ala tarvitsee entistä enemmän esimerkiksi tietotekniikan, data-analytiikan, viestinnän ja palvelumuotoilun asiantuntijoita. Tällaisten osaajien tietoisuuteen meidän täytyy jatkossa entistä paremmin päästä, Kerttula toteaa. 


— Energia-alan yritysten ja oppilaitosten yhteis-
työssä olennaista on pitkäjänteisyys, toteaa
Energiateollisuus ry:n johtaja Janne Kerttula.

Tulevaisuuden osaajien houkuttelussa Kerttula kiinnittää huomion energiatoimialan, yritysten ja oppilaitosten yhteistyöhön. Sen suurin haaste on pitkäjänteisyys.

— Peruskoulunsa päättävä ja tulevaisuuden valintojaan tekevä nuori tulee täysipainoisesti työelämään vasta vuosien kuluttua. Jos hän menee lukioon ja edelleen korkeakouluun, puhumme helposti 10 vuoden aikajänteestä.

Yrityksiä Kerttula rohkaisee satsaamaan etupainotteisesti niin oppilaitosvierailuihin kuin kaikkiin kesätyöntekijöihin ja harjoittelijoihin.

— Vaikka nuorten tekemä työ ei ole kaikkein tuottavinta, nuoret merkitsevät investointia tulevaisuuteen. Tämän takia heille kannattaa järjestää alusta alkaen kiintoisia ja opettavaisia työtehtäviä sekä nohevia työnohjaajia.

Kerttula korostaa mielikuvien merkitystä. Nuorten keskuudessa kiertävä viesti hyvistä hommista vaikuttaa enemmän kuin etujärjestön edustajan lausunto.   

                     

Systemaattista sitouttamista koulutuksen keinoin

Energiayhtiöt eivät saa valmiita työntekijöitä suoraan koulunpenkiltä. Koska ammatillisen koulutuksen käyneet ovat vasta aihioita työntekijöiksi, yritysten oma vastuu henkilöstönsä ammatillisesta osaamisesta ja motivoinnista on suuri.

Kyse on myös keinoista sitouttaa.

— Systemaattinen koulutusohjelma huippuammattilaiseksi tekee alalle tulleeseen tulevaisuuden tekijään varmasti vaikutuksen. Yritykselle se tarjoaa tilaisuuden valmistautua tilanteeseen, jolloin kilpailu osaajista kovenee.

Kerttula korostaa itseohjautuvuuden ja kommunikointitaitojen kuuluvan kaikkien energia-alalla tulevaisuudessa toimivien perustaitoihin. Niiden hän toivoisi näkyvän myös työelämän aikaisessa oppimisessa.

Kärkiryhmästä uusia sähköverkko-osaajia

Yksi verkonrakennusyhtiöiden suurimmista haasteista on osaavan työvoiman riittävyys. Nykyinen henkilöstö ikääntyy ja eläköityy. Toisaalta vastavalmistuneet ja muilta toimialoilta tulevat uudet työntekijät tarvitsevat pitkiä koulutus- ja perehdytysjaksoja ennen kuin he voivat siirtyä vaativiin sähköverkon rakennustöihin. Osaamista haastavat myös sähköverkkoon vyöryvät uudet teknologiat.

Sähkönjakeluyhtiö Caruna on yhdessä henkilöstöpalveluyritys Baronan ja ammatillista koulutusta järjestävän Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa suunnitellut ja toteuttanut Kärkiryhmä-nimisen koulutusohjelman sähköverkko-osaajien kouluttamiseksi.

Valtakunnallisen koulutuohjelman tavoitteena on edesauttaa osaajien saatavuutta sähköverkon rakennus-, kunnossapito- ja käyttötöihin. Koulutus toteutetaan tänä vuonna jo toisen kerran peräkkäin.

Lähi- ja etäopintoja sekä harjoittelua

Opintoihin sisältyy sekä lähi- että etäopintoja ja harjoittelua työmailla. Opetus toteutetaan koulutusmoduuleissa, joita ovat muun muassa sähköalan ammattiosaaminen ja jännitteellisten kytkentöjen turvallisuus, turvallinen työtoiminta työmaaolosuhteissa, sähköverkkojen oikeaoppiset ja turvalliset käytännöt ja kytkennät sekä vanhojen sähköverkkojen turvallinen purkaminen.

Toukokuussa 2021 alkavaan koulutusohjelmaan valitut henkilöt työllistyvät Baronan kautta sähköverkonrakennusyhtiöiden palvelukseen. Kärkiryhmä-koulutus mahdollistaa myös tutkinnon suorittamisen.

Carunalla työskentelee noin 1 000 verkonrakentajaa eri puolilla Suomea.

 

 

Vähemmän kausivaihteluita, enemmän älyä

Energiayhtiöiden tulevaisuuden työvoimakysymyksistä Kerttula nostaa esille kaksi erityispiirrettä. Verkonrakennuspuolella hän kehottaa yrityksiä miettimään keinoja vähentää työn kausiluonteisuutta. Voisiko hiljaisia ajanjaksoja käyttää koulutukseen ja vaikka valmistautumiseen verkkopuolen palvelullistumiseen?

Kaukolämmössä Kerttula muistuttaa neljännen sukupolven ratkaisuista ja kiristyvästä kilpailusta muiden lämmitysmuotojen kanssa. Ne syventävät jo nyt pilkahtelevaa osaamisvajetta erityisesti suunnittelun ja asennuksen puolella.

— Nähtävissä on isoja investointeja sekä verkkoon että asiakkaiden laitteistoihin. Ylipäätään älyn lisääntyminen kaukolämpötoiminnassa vaatii uutta osaamista ja tekijäkaartia sekä yritysten välistä yhteistyötä.

Viime vuonna valmistunut Kansallinen kaukolämpöalan strategia 2030 tunnisti Kerttulan mainitsemat seikat — mutta käytännön toteutuksiin on vielä matkaa.

Osaajatarve kartoitettava ajoissa

Suomalaisten energiayhtiöiden työntekijöistä yli 70 prosenttia on toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. Heidän osaamisensa kehittämisen yhtiöt näkevät kaikkein keskeisimpänä.

Tulevaisuus tuo silti jokaiseen energia-alan tehtävään jotain lisää ja kaikessa osaamisessa vaaditaan monipuolistumista. Energia-asioiden ohella henkilöstön pitää ymmärtää asiakkaita ja liiketoimintaa sekä pystyä omaksumaan tietotekniikan uusia mahdollisuuksia.


— Energiayhtiöissä on syytä perehtyä koulutus-
järjestelmän olemukseen ja samalla miettiä sitä,
minkä koulutustason ihmsiä haetaan, toteaa
työelämäasiantuntija Maiju Korhonen.
 

Tarpeiden ja haasteiden ristipaineessa Energiateollisuus ry:n työelämän asiantuntija Maiju Korhonen korostaa osaajatarpeen pitkäjänteistä ennakointia.

— Katse kannattaa kohdistaa esimerkiksi viiden vuoden päähän. Fokusoitumista siihen auttaa yhteistyö henkilöstöhallinnon ja liiketoimintojen välillä.

— Kun tietää, mihin suuntaan liiketoiminta menee, voi siihen varautua esimerkiksi oppilaitosyhteistyön avulla.

Jatkuvaan dialogiin oppilaitosten kanssa

Ennen oppilaitosyhteistyön aloittamista Korhonen kehottaa energiayritystä perehtymään koulutusjärjestelmään. Minkä tason osaajia se hakee ja mitä esimerkiksi ammattikorkeakoulujen erilaiset profiilit tarkoittavat? Tämän jälkeen on syytä miettiä, mitä yhteistyöltä halutaan.

— Oppilaitokset voivat auttaa henkilöstöhallintoa osaajatarpeiden kartoittamisessa, räätälöidä koulutuksia uusille tai nykyisille työntekijöille tai vaikka tarjota tuoretta tutkimustietoa uusien liiketoimintamallien testaamiseksi.

Korhonen muistuttaa, ettei oppilaitosyhteistyö tuota heti hedelmää. Mikäli yhteistyö aloitetaan nollasta, jo suhteiden luominen vie aikaa.

Oppilaitoksen kanssa pitää pyrkiä jatkuvaan dialogiin. Kun oppilaitos tietää yrityksen tarpeet, se pystyy oma-aloitteisestikin tarjoamaan ratkaisuja.

#työelämä
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja