Euroopan parlamentti luokitteli bioenergian

Kahden kerroksen uusiutuvaa

16.09.2022, kello 13:21

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kahden kerroksen uusiutuvaa

Tulevaisuudessa on kahdenlaista bioenergiaa. Metsästä kerätyillä jakeilla on erilainen status kuin puunjalostusteollisuuden sivutuotteina syntyvillä jakeilla. Näin tapahtuu, mikäli Euroopan parlamentti saisi yksin päättää.

Euroopan parlamentti äänesti 14.9.2022 uusiutuvan energian käyttöä ohjaavan RED-direktiivin päivityksistä. Parlamentin päätöslauselma on osittain kryptinen ja tulkinnanvarainen. Vaikka direktiivi ohjaa kaikenlaisen uusiutuvan energian käyttöä, kohdistuivat suurimmat intohimot puuenergiaan — erityisesti metsissä syntyviin jakeisiin.

Euroopan parlamentin päätöksen perusteella puuenergia jaetaan kahteen ryhmään: metsästä kerättäviin jakeisiin ja puunjalostusteollisuuden sivuvirtoina syntyviin jakeisiin. Molemmat ovat uusiutuvaa energiaa, mutta niillä on erilainen status.

Metsästä kerättävä energiaraaka-aine on käytännössä puuhaketta. Harvennuspuut, oksat, kannot, juuret ja hakkuiden yhteydessä syntyvät jätteet jauhetaan yleensä voimalaitoksiin ja lämpökeskuksiin soveltuvaksi hakkeeksi. Euroopan parlamentti haluaisi hillitä ennen kaikkea metsissä syntyvän ns. primääribiomassan käytön kasvua. Siksi sen statusta heikennettiin uusiutuvan energian perheessä.

Statuksen heikentäminen tarkoittaa sitä, että metsähakkeen käyttöä ei kaikilta osin enää lasketa uusiutuvan energian pottiin. Tällä on merkitystä, kun arvioidaan sitä, miten hyvin tai huonosti Suomi on saavuttanut kansalliset uusiutuvan energian käytön tavoitteet.

Euroopan parlamentin mielestä metsähakkeen käytön pitäisi asettua vuosien 2017–2022 väliselle tasolle, jotta se voitaisiin laskea uusiutuvan energian pottiin. Jos käyttö ylittyy, ei käytön ylittävää osaa lasketa uusiutuvaksi energiaksi.

Metsähakkeen käyttöä ei saisi tukea verohelpotuksilla tai muillakaan keinoilla, joita jäsenmaat käyttävät uusiutuvan energian käytön edistämiseksi. Metsähake säilyttäisi kuitenkin uusiutuvan energian statuksensa.

Entä joutuisiko metsähake päästökaupan piiriin? Asiantuntijoiden mielestä osa metsähakkeesta saattaa päätyä päästökauppajärjestelmään, mutta kukaan ei vielä osaa sanoa mikä osa tai minkälaiset jakeet. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi sitä, että metsähaketta käyttävän energiayhtiön on ostettava päästöoikeuksia. Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa voi siis jatkua, mutta sillä tuotettu energia olisi nykyistä kalliimpaa.

Puunjalostuksen sivutuotteina syntyvät jätteet — kuoret, sahanpurut ja muut teollisuuden kautta kiertävät jakeet — säilyttäisivät nykyisen statuksensa uusiutuvana energiana. Parlamentin tekemän linjauksen perusteella puuenergian status siis muodostuisi syntypaikan perusteella.

Ongelmat realisoituvat

Uusiutuvan energian RED-direktiivi sai aikoinaan ristiriitaisen vastaanoton. Se ohjaa energiantuotantoa kohti päästöttömiä tuotantomuotoja samaan tapaan kuin EU:n päästökauppadirektiivi toimii. Päästökauppadirektiivi esimerkiksi määrittelee sen, mitkä energiamuodot ovat päästökaupan piirissä ja mitkä eivät ole.

Useamman samaan suuntaan ohjaavan direktiivin yhdistelmä on kuitenkin tehoton. Ajoittain on jopa pohdittu sitä, voitaisiinko uusiutuvan energian direktiivistä luopua kokonaan, jolloin päästökauppadirektiivi yksin ohjaisi markkinaehtoisesti kohti päästötöntä tulevaisuutta.

Tässä todellisuudessa uusiutuvan energian käyttöä koskevat tavoitteet kuitenkin kiristyvät Euroopan unionissa. EU-komission ehdotuksen mukaan uusiutuvan energian osuus pitäisi nostaa 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä tavoite on 32 prosenttia. Euroopan parlamentti taas pisti hieman paremmaksi iskelmällä pöytään 45 prosentin tavoitteen.

Tavoitteiden taustalla vaikuttaa Euroopan unionin ilmastopolitiikan terävöittäminen. Uudet päästövähennystavoitteet betonoitiin jo viime vuoden heinäkuussa julkaistussa Fit-for-55-paketissa. Paketin seurauksena moni direktiivi oli avattava päivityksiä varten. Euroopan parlamentin käsittelyssä juuri nyt ollut uusiutuvan energian direktiivi on osa päivitystyötä.

Suomi saavutti suhteellisen helposti vuodeksi 2020 asetetut tavoitteet lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Suomelle jyvitetty kansallinen tavoite oli nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin. Merkittävä osa tästä syntyi bioenergian käyttöä lisäämällä. Tästä eteenpäin uusien tavoitteiden saavuttaminen on astetta hankalampaa, mikäli metsästä saatavaa energiaa ei kaikilta osin voi lasketa mukaan. Jäsenmaakohtaisia tavoitteita vuodeksi 2030 ei ole vielä päätetty.

Uusiutuva energia on muutenkin ollut todellinen intohimojen hämärä kohde Euroopan unionissa. Tämä on jo kolmas kerta, kun uusiutuvan energian käyttöä koskevaa direktiiviä viritellään uuteen kuosiin. Direktiivi valmistui vuonna 2009 ja sitä päivitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2018. Päivityksien soveltaminen käytännön toiminnassa on kuitenkin vielä kesken useammassa jäsenmaassa.

Puisto ei ole metsä

Puun polttaminen ja metsät ovat keskieurooppalaiselle vaikeasti käsiteltäviä asioita. Bioenergian käyttö ei kuitenkaan uhkaa puistojen puita eikä katuja varjostavia puuvanhuksia silputa voimalaitosten kattiloihin. Metsistä ja metsäteollisuudesta elävän maan on päinvastoin pidettävä erityisen hyvää huolta vihreästä kullastaan. Tästä huolimatta Keski-Euroopassa puihin suhtaudutaan tunteella. Siksi politiikka syrjäytti luonnontieteet, kun Euroopan parlamentti äänesti uusiutuvan energian direktiivin muutoksista (RED).

Jos bioenergia luokiteltaisiin Euroopan parlamentin nyt hahmottelemalla tavalla, ajautuisivat puumarkkinat myllerrykseen. Pahimmillaan tämä nostaa energian hintaa. Tilanne on suomalaisittain muutenkin hankala, kun halpaa venäläistä puuhaketta on korvattava kalliimmalla kotimaisella bioenergialla ja hiilidioksidipäästöjä aiheuttavalla turpeella.

Turha kuvitella, etteikö Suomessa ymmärrettäisi bioenergian käytön rajallisuus. Bioenergian käyttöä voidaan kuitenkin tehostaa ja suitsia muillakin tavoilla kuin Euroopan parlamentin keksimillä luokitteluilla. Yksi hyödyllinen tapa olisi karsia Keski-Euroopassa käytössä olevat epäterveet bioenergiatuet. Kun ne on heivattu, voidaan katsoa mitä muuta voitaisiin tehdä.

Euroopan kovin haaste on tällä hetkellä venäläisestä fossiilienergiasta irtautuminen. Parhaiten haasteeseen vastataan korvaamalla fossiilienergia uusiutuvilla kotimaisilla energiamuodoilla. Euroopan parlamentin päätös ei kuitenkaan tee tätä helpoksi.

Energiatoimiala pyristelee pitkällä aikavälillä eroon kaikenlaisesta polttamisesta. Tämä tapahtuu kuitenkin asteittain ja hallitusti — savotta kestää vuosia. Samalla pakkasukko on pidettävä kurissa ensi talvena ja vielä parina seuraavanakin vuonna.

 

Miten Suomi käyttää bioenergiaa?

Tällä hetkellä puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on Suomessa vajaa kolmannes. Energiatoimialalla bioenergian käyttö koskettaa erityisesti kaukolämmön tuotantoa.

Kaukolämmön tuotannossa bioenergialla on korvattu etenkin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttöä. Metsäpolttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa oli 23 prosenttia vuonna 2021 — juuri tähän viipaleeseen parlamentin linjaus osuu kipeästi. Teollisuudelta saatavat puutähteet (14 %) sen sijaan saavat olla rauhassa. Muiden biomassojen osuus kaukolämmön tuotannossa on seitsemän prosenttia.

Muistakin asioista päätettiin

Parlamentti otti kantaa myös siihen, minkälaisia voimalaitoksia ja lämpökeskuksia uusi säätely koskisi. Kohteena ovat vähintään 7,5 megawatin tehoiset laitokset. Tehoraja on hieman korkeampi kuin EU-komission ehdottama viiden megawatin raja.

Vesivoimastakin parlamentti keskusteli. Vesivoiman asemaan ei kuitenkaan tehty muutoksia. Parlamentti oli sitä mieltä, että viittaukset olemassa olevaan vesipuitedirektiiviin riittävät.

Euroopan parlamentin päätös on vasta välivaihe päätöksenteon ketjussa. Uusiutuvan energian direktiivin lopullinen sisältö muotoillaan parlamentin, EU-komission ja jäsenmaiden edustajista koostuvan neuvoston välisissä kolmikantaneuvotteluissa. Ne käynnistyvät vuoden vaihteessa. Neuvotteluista ei odoteta helppoja, koska osapuolten näkemykset ovat monilta osin kaukana toisistaan. Draama uusiutuvan energian ympärillä siis jatkuu.

 

#bioenergia #energia ja Eurooppa
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ari
Tarkoittaako tämä sitä, että jos puut kerätään metsästä oksineen ja juurineen, ja ne erotellaan tukista vasta sahalla, on kyse puunjalostuksen sivutuotteesta?