Blogit

Markkinat Omakynä Hanna Höijer

Sukupolvien välisen yhteistyön merkitys kansainvälisessä ilmastopolitiikassa

12.06.2024, kello 13:36

Kello on 02.19 lauantaina 8.6.2024. Kirjoitan tätä hotellin sängyllä Saksan Bonnissa nukahtamisen...

Tuotanto Vieraskynä Justus Luokkanen

Kun jokin on valittava

10.06.2024, kello 12:09

Mistä lähteä avaamaan energia-asioita rouvalle, joka puhutteli minua lounastauolla? Hänen...

Markkinat Vieraskynä Ville Niinistö

EU:n energiamurros on Suomelle valtava mahdollisuus

07.06.2024, kello 12:04

Eurovaalien keskusteluissa on Suomessa nukuttu niiden asioiden osalta, joissa EU:lla on todellista...

EU-vaalit 2024, osa 12

Kristillisdemokraatit: Markkinaehtoisuus ja riippumattomuus ohjaavat

03.06.2024, kello 12:07

Teksti Hanna-Kaisa Hämäläinen | Kuva Scanstockphoto

Kristillisdemokraatit: Markkinaehtoisuus ja riippumattomuus ohjaavat

Vuosikymmenen ilman omaa europarlamentaarikkoa viettänyt Kristillisdemokraatit lähtee vaaleihin tavoittelemalla ”järjen ääntä Euroopan parlamenttiin”. Puolueen vaaliohjelmassa korostettuja teemoja ovat eurooppalaiset arvot, vastuullinen talous ja toimivat sisämarkkinat, turvallisuus sekä luonto ja luonnonvarat.

Maailma on geopoliittisessa myllerryksessä, ja siksi Kristillisdemokraatit ovat huolissaan niin Suomen kuin koko Euroopan huoltovarmuudesta ja kriisinkestävyydestä. KD haluaa, että EU keventää strategisia riippuvuuksiaan EU:n ulkopuolisista maista, kuten Kiinasta. Puolue painottaakin, ettei siirtymä pois fossiilienergiasta saa pahentaa näitä riippuvuuksia tai kriittisiä haavoittuvuuksia. Energian suhteen puolue ei puhu pelkästä kevennyksestä, vaan haluaa Euroopan tähtäävän mahdollisimman pitkälle energiaomavaraisuuteen. Kristillisdemokraatit myös vahvistaisivat kiireellisesti energiaverkkojen häiriönsietokykyä.

Geopolitiikkaan vedoten Kristillisdemokraatit eivät halua kieltää mitään energianlähdettä. Lähitulevaisuuden ratkaisuna puolue näkee pienten, alle 300 megawatin ydinvoimaloiden sarjavalmistuksen, ja haluaa että niiden tyyppihyväksyntä kattaa koko EU:n. Puolue myös edistäisi fuusiovoiman tutkimista ja mahdollisimman nopeaa hyödyntämistä unionin alueella.

Puolue haluaa, että Suomi on tulevaisuudessakin houkutteleva maa puhtaan energian investoinneille. Kristillisdemokraattien mukaan Suomessa on yhä helppoa ja kannattavaa rakentaa tuulivoimaa – toisin kuin monessa muussa EU-maassa. Samalla puolue kuitenkin muistuttaa kilpailukyvystä huolehtimisesta, jotta maahan saadaan myös teollisuutta. Eurooppalaista ja suomalaista teollisuuden kilpailukykyä puolue varmistelisi jatkamalla panostuksia energiateknologian tutkimukseen ja kehittämiseen.

Kristillisdemokraatit haluavat Suomen puolustavan EU:ssa bioenergian ”järkevää käyttöä”. Tässä yhteydessä puolueen vaaliohjelma mainitsee muun muassa turpeen luokittelun uusiutuvaksi vuotuisen kasvun osalta. Puolue myös haluaa Suomen tukevan biotalouden kehittämistä. Vaaliohjelmassaan puolue toteaa, että innovatiivinen biotalous voi tarjota uusia ratkaisuja muun muassa energiasektorilla.

Mitä tulee EU:n ilmastotavoitteeseen, puolue haluaa tavoitteen saavuttamisen perustuvan ensisijaisesti markkinaehtoisuuteen ja päästökaupan sekä hiilensidontamarkkinan kehittämiseen. Maankäyttösektorin nielujen rooliin ilmastotavoitteen kannalta puolue suhtautuu skeptisesti nieluihin liittyvien epävarmuuksien vuoksi. Kristillisdemokraatit haluaa EU:n myös huomioivan ilmastonmuutokseen sopeutumisen entistä paremmin.

Kristillisdemokraatit suhtautuvat huolestuneesti muun muassa sähköautoilun nopeaan kasvuun. Puolue pelkää sen johtavan EU:n entistä vahvempaan riippuvuuteen Kiinasta, jossa sähköautotuotantoon on panostettu tuotantoketjun kaikissa vaiheissa. KD:n mukaan liikenteen nollapäästötavoitteen tiellä on se, että Euroopasta – jopa koko maailmasta – loppuvat pian niin sähköisten kulkuneuvojen materiaalit kuin tekijätkin.

Kristillisdemokraattien vaalikampanjan kärkinimi on kesäkuun alussa mepiksi varasijalta noussut Eija-Riitta Korhola. Aiemmin kokoomuksen riveissä vaikuttanut Korhola vaihtoi puoluetta vasta tulevien eurovaalien alla. Kristillisdemokraatit ovat vaaliliitossa Liike Nytin kanssa, mikä tarkoittaa, että molemmat saavat asettaa kymmenen ehdokasta.

Tätä kysyimme

Mikä on Suomen kannalta keskeisin energiapoliittinen kysymys tulevalla EU-vaalikaudella?

Millä energiapolitiikan keinoilla varmistetaan eurooppalaisen ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyky?

Millä energiapolitiikan keinoilla varmistetaan eurooppalaisen ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyky?

Pitäisikö jotain tiettyä energiantuotantomuotoa tai energiainfrastruktuurin osaa tukea julkisin varoin?

Miten energiaa käyttävät kotitaloudet ja yritykset saavat parhaiten hyötyjä irti eurooppalaisesta energiamurroksesta?

Minkälaisilla politiikkatoimilla Suomi ja Euroopan unioni saavuttavat asetetut ilmastotavoitteet?

EU-vaalit 2024 -sarjassa aikaisemmin ilmestyneet jutut:

Puolustus ja turvallisuus ylitse muiden, osa 1

Suomesta mallia Keski-Euroopalle, osa 2

Vaalit epävarmassa Euroopassa, osa 3

Parlamentti järjestäytyy ryhmiin, osa 4

Miltä näyttää eurooppalainen politiikka, osa 5

Miten käy vihreän siirtymän, osa 6

SDP: Verkot, ydinvoima ja uusiutuvat, osa 7

RKP: Päästökaupan tuotot ympäristökohteisiin, osa 8

Vihreät: Fossiilisista viimeinkin irti, osa 9

Perussuomalaiset: Ilmastotavoitteita ei saavuteta, osa 10

Kokoomus: Puhdas energia sen tekee, osa 11

 

#energia ja Eurooppa #energiapolitiikka #EU
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja

Aiheeseen liittyvät