Blogit

Markkinat Omakynä Hanna Höijer

Sukupolvien välisen yhteistyön merkitys kansainvälisessä ilmastopolitiikassa

12.06.2024, kello 13:36

Kello on 02.19 lauantaina 8.6.2024. Kirjoitan tätä hotellin sängyllä Saksan Bonnissa nukahtamisen...

Tuotanto Vieraskynä Justus Luokkanen

Kun jokin on valittava

10.06.2024, kello 12:09

Mistä lähteä avaamaan energia-asioita rouvalle, joka puhutteli minua lounastauolla? Hänen...

Markkinat Vieraskynä Ville Niinistö

EU:n energiamurros on Suomelle valtava mahdollisuus

07.06.2024, kello 12:04

Eurovaalien keskusteluissa on Suomessa nukuttu niiden asioiden osalta, joissa EU:lla on todellista...

EU-vaalit, osa 14

Keskusta: Energiaomavaraisuus ratkaisee

04.06.2024, kello 10:09

Teksti Hanna-Kaisa Hämäläinen | Kuva Scanstockphoto

Keskusta: Energiaomavaraisuus ratkaisee

Energiakriisi on saanut omavaraisuuden ja huoltovarmuuden nousemaan keskustalaisen energiapolitiikan ytimeen. Roima lisäys puhtaan energian alueellisesti hajautettuun ja monipuoliseen tuotantoon on Keskustan lääke muun muassa huoltovarmuushuoliin ja energian hintapaineisiin.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan näkyy nyt käytävissä EU-vaaleissa muun muassa turvallisuusnäkökulmien korostumisena. Myös Keskustalle energiaturvallisuus, huoltovarmuus ja energiaomavaraisuus ovat tulevan EU-vaalikauden tärkeimpiä teemoja. Venäläisestä fossiilienergian sijaan Euroopan tulee rakentaa energiapolitiikkansa oman puhtaan ja lähellä tuotetun energian varaan.

Puhdas energia tukee puolueen mukaan paitsi teollisuuden kilpailukykyä, myös energian kohtuullista hintatasoa, vetytalouden nousua ja ilmastotoimia. EU:ta Keskusta edellyttää energiapolitiikkaa, joka on johdonmukaista, ennustettavaa, kustannustehokasta ja teknologianeutraalia. Puolue myös vähentäisi ja vauhdittaisi EU-alueen lupabyrokratiaa, jotta uutta puhdasta energiaa saataisiin pian tuotantoon. Samalla nopeutuisivat vähähiilisen teollisuuden ja bio- ja kiertotalouden hankkeet.

Keskusta katsoo, että puhtaan energiasiirtymän toteutuminen edellyttää myös harkittuja tuki-instrumentteja. Esimerkkinä puolue mainitsee biokaasun käytön lisäämiseen tarvittavat kannusteet. Olennaista on Keskustan mielestä ilmasto- ja energiapolitiikan pitkäjänteisyys, jotta puhtaisiin teknologioihin uskalletaan investoida. Keskusta myös tunnistaa, että energiasiirtymä edellyttää toimivaa sähkön jakeluverkostoa, johon tulisi investoida.

– EU:n lainsäädännön ja rahoitusinstrumenttien on luotava sähkönsiirtoyrityksille kannustimia investoida siirtoyhteyksien vahvistamiseen jäsenmaiden sisällä ja jäsenmaiden välillä. Voimalinjojen rakentamisessa tulee kuitenkin ottaa aiempaa paremmin huomioon maanomistajien asema, puolue toteaa Energiauutisille antamissaan sähköpostivastauksissa. Maanomistajien aseman entistä parempi huomiointi parantaa Keskustan mukaan paikallista hyväksyttävyyttä ja investointiympäristön ennakoitavuutta.

Keskusta haluaa, että EU:n oma puhtaan energian tuotanto on alueellisesti, tuotantomuodoittain ja energialähteittäin hajautettua. Myös Keskustassa on huomattu pienydinvoimaloihin kohdistuvat odotukset, ja puolue näkee niiden merkityksen sähkön ja lämmön tuotannossa kasvavan.

Lisäksi biokaasuun ja vetyyn kohdistuu suuria toiveita. Keskusta uskoo, että biokaasun tuotannon edistäminen vähentäisi raskaan liikenteen päästöjä ja vahvistaisi maatilojen energiaomavaraisuutta. Vetytalouden suhteen Keskusta haluaa EU:n olevan globaali edelläkävijä, ja myös Suomen tulisi tavoitella vetytaloudessa johtavaa asemaa läpi koko arvoketjun.

Entä millaisella politiikalla Keskusta vastaisi Suomelle ja EU:lle asetettuihin ilmastotavoitteisiin? Fossiiliriippuvuudesta irtautumisen ohella puolue kohdistaisi TKI-varoja bio- ja kiertotalouden hankkeisiin, jotka edistävät hiilineutraaliutta ja alueellista kehitystä sekä torjuvat ilmastonmuutosta.

Keskusta haluaa EU:n jäsenmaille ”riittävästi liikkumatilaa päästövähennyksien toteuttamisessa, jotta jäsenmaiden erityispiirteet ja olosuhteet voidaan huomioida.” Suomen kohdalla puoluetta huolettavat etenkin maamme pitkät etäisyydet, talvimerenkulun toimintaedellytykset ja bioenergian hyödyntämisen mahdollisuudet. Keskusta myös edistäisi hiilimarkkinamallien syntymistä.

Keskustalla on pian päättyvällä kaudella ollut europarlamentissa kaksi edustajaa, Elsi Katainen ja Mauri Pekkarinen. Heistä vain Elsi Katainen tavoittelee jatkokautta näissä vaaleissa. Hänen kanssaan meppipaikkaa tavoittelee muun muassa kolme keskustalaista kansanedustajaa.

Tätä kysyimme

Mikä on Suomen kannalta keskeisin energiapoliittinen kysymys tulevalla EU-vaalikaudella?

Millä energiapolitiikan keinoilla varmistetaan eurooppalaisen ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyky?

Millä energiapolitiikan keinoilla varmistetaan eurooppalaisen ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyky?

Pitäisikö jotain tiettyä energiantuotantomuotoa tai energiainfrastruktuurin osaa tukea julkisin varoin?

Miten energiaa käyttävät kotitaloudet ja yritykset saavat parhaiten hyötyjä irti eurooppalaisesta energiamurroksesta?

Minkälaisilla politiikkatoimilla Suomi ja Euroopan unioni saavuttavat asetetut ilmastotavoitteet?

EU-vaalit 2024 -sarjassa aikaisemmin ilmestyneet jutut:

Puolustus ja turvallisuus ylitse muiden, osa 1

Suomesta mallia Keski-Euroopalle, osa 2

Vaalit epävarmassa Euroopassa, osa 3

Parlamentti järjestäytyy ryhmiin, osa 4

Miltä näyttää eurooppalainen politiikka, osa 5

Miten käy vihreän siirtymän, osa 6

SDP: Verkot, ydinvoima ja uusiutuvat, osa 7

RKP: Päästökaupan tuotot ympäristökohteisiin, osa 8

Vihreät: Fossiilisista viimeinkin irti, osa 9

Perussuomalaiset: Ilmastotavoitteita ei saavuteta, osa 10

Kokoomus: Puhdas energia sen tekee, osa 11

Kristillisdemokraatit: Markkinaehtoisuus ja riippumattomuus ohjaavat, osa 12

Vasemmistoliitto: Reilusti irti fossiilitaloudesta, osa 13

 

#energia ja Eurooppa #energiapolitiikka #EU
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja

Aiheeseen liittyvät